Metsänvartija kierroksella – Luontoa ymmärrettävä, Hannu Rantala muistuttaa

0
Noudatetaan ohjeita suojelualueella liikkuessa.

Rauno Laine

Parrakas mies kulkee metsässä, tarkkaillen ja kuunnellen. Ilveskuiskaajana tunnetulla Hannu Rantalalla on myös toinen rooli. Hän toimii Luonnonperintösäätiön metsänvartijana.

Hänen toimenkuvaansa kuuluu tarkkailu ja neuvonta sekä opastus etenkin suojelualueilla. Vaikka pitkälti joulupukin kaltainen mies jostain ilmestyisikin, pelästyä ei tarvitse.

– Ei todellakaan. Tarkoituksena on keskustella ja neuvoa koskien luonnossa liikkumista, Hannu nauraa.

Hänen alueeseen kuuluvat pää-asiassa Pyhärannan ja Rauman väliset metsäalueet ja suojelukohteet, kuten Enäjärvi ja Sorklonvainio. Mutta liikkuu hän muuallakin ja neuvoo luonnossa kulkemisessa.

Pentti Linkolakin minut nähdessään totesi että sinä olet ilmetty metsänvartija. Linkola oli myös Luonnonperintösäätiön perustamisen takana, Hannu kertoo.

Säätiö on hankkinut omistukseensa luonnon kannalta arvokkaita metsä-alueita eri puolilta maata. Tarkoituksena on säilyttää edes pieni palanen niistä vanhoista metsistä, joita maassamme on joskus ollut. Myös Taivassalosta säätiö hankki hiljattain yhden kohteen. Säätiölle voi tehdä ehdotuksia mahdollisista uusista kohteista ja kutsua heidät tutustumisretkelle.

Mihin metsänvartija sitten joutuu puuttumaan? Suojelualueilla pätevät normaalit jokamiehen oikeudet, mitä liikkumiseen, marjastukseen ja sienestykseenkin tulee.

– Sen sijaan moottoriajoneuvoilla liikkuminen ja metsästys ei ole sallittua, Hannu muistuttaa.

Vaikka joskus jouduttaisiin huomauttamaankin, Hannu korostaa yhteistyön merkitystä. Kaikessa muussakin luontoon ja ympäristöön liittyvässä. Luonto kuuluu kaikille jotka siellä liikkuvat ja jokaisella on siihen oikeus.

– Kun on näitä maita pitkän ajan liikkunut, viesti on mennyt perille ja tilanne rauhoittunut. Asenne on useimmilla kohdallaan, joskin asioihin joutuu edelleen silloin tällöin puuttumaan. Aina ei ole kaikille ihan selvää miten suojelualueella saa liikkua, Hannu kertoo.

Tällaisia voivat olla vaikka luvaton moottoriajoneuvolla liikkuminen, roskastaminen tai muun kaltainen luontoa vahingoittava toiminta. Tästä muistutetaan myös suojelualueen reunassa olevissa kylteissä.

Hannu sanoo olevansa huolestunut suomalaisten luontosuhteesta, joka on katoavaa kansanperinnettä. Hän toivoisi panostusta nuoriin tässäkin.

– Ei ymmärretä enää sitä miten luonto toimii ja eläimet käyttäytyvät. Kun ne sitten tulevat liian lähelle ihmisiä, syntyy konflikteja, Hannu murehtii.

Eläimillä on yhtälainen oikeus olla olemassa, ja petoeläimet kuuluvat suomalaiseen luontoon. Luonnossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos metsästetään pois petoeläimet, on turha ihmetellä kasvavaa kauris- ja peuramäärää. Tai vinoutetaan eläinkantaa metsästämällä liikaa yhtä sukupuolta, kuten ilvesten kohdallakin on tapahtunut.

Hannu myöntääkin että aina hän ei ole ollut samoilla linjoilla ELY:n ja Riistakeskuksen kanssa, pyyntiluvissakaan. Mutta asioista pitää pystyä puhumaan ja etsimään yhdessä ratkaisuja.

– Olen koko ikäni liikkunut metsissä, työnikin puolesta, sekä nähnyt luontoa ja eläimiä siltä kannalta. Eläimet pitää saada luottamaan itseensä ja oppia ymmärtämään niitä, Hannu sanoo.

Hänestä välittyykin kuva aidosti luontoa ymmärtävänä ja sen parasta haluavana henkilönä. Metsänvartijan homma on luonnollinen osa tätä.

Rantalan Ilveskuiskaaja -elokuva etenee aikataulussaan ja kansainvälinen kiinnostus sitä kohtaan on ollut suuri. Ilveksiämme ja maisemiamme saadaan silloin ihailla näillä näkymillä paitsi Euroopassa, myös valtameren takana.

Joskus kuitenkin maiseman vaihto piristää. Heinäkuun lopulla Hannu aikoo suunnata pohjoiseen, kultaakin huuhtomaan.