Vaimaron Mantat vaalivat perinteitä – Heinät nostettiin seipäille kuivumaan

0
Pirjo Suikkanen, Anne Raivo ja Tuire Kinnala-Helo olivat pukeutuneet asian vaatimalla tavalla. Taustalla tapahtumaa seuraa Seppo Venho.

Jussi Vaajasaari

Ennen paalauskoneitten aikaa heinät nostettiin seipäille kuivumaan. Niin tehtiin Vaimarossa reilu viikko sitten. Menneen ajan vaatetuksiin pukeutuneet vaimarolaiset vaalivat perinteitä, kun heinätyöt tehtiin vanhoin työtavoin. Perinnetyöpäivän järjesti Kotiseutuyhdistys Vaimaron Mantat.

– Käki lakkaa kukkumasta, kun ensimmäiset heinäseipäät pystytetään, tietää Jarkko Salminen ennen vanhaan sanotun.

Haravakonetta vedettiin alun perin hevosella, mutta se on muutettu traktorivetoiseksi. Tällä kertaa sitä veti Massey-Ferguson 35 vuodelta 1958. Tätä 66-vuotiasta traktoria ajoi sen omistaja Kauko Ala-Uotila .

Haravakoneen päällä istui Jussi Rantapere. Ilman mitään turvalaitteita hän istui koneen päällä ja käytteli jaloillaan polkimia. Haravakoneen säätäminen jatkui koko työn ajan, ja säädöt saatiinkin kohdalleen juuri kun työ tuli valmiiksi.

– Haravakone on seissyt Ala-Uotilan tilalla kuusen alla. Edellisestä käytöstä on kulunut 40 vuotta, kertoo Jussi Rantapere.

Jesse Rantapere teki heinäseipäille reikiä paksun ja painavan rautakangen kanssa.

– Sen verran syvät reiät pitää tehdä, etteivät seipäät ainakaan kaadu niin, kuin limsatehtaalla, vitsailee Jesse Rantapere .

Heinien ajo seipäille kävi kaikilta tottuneesti. Vuosikymmenten takainen taito ei ollut rapistunut. Heinät nosteltiin seipäille niin, että mahdollisen sateen vedet kulkeutuisivat päällimmäisiä heiniä pitkin alas.

– Seipäitten alusta pitää lopuksi raapia heinistä puhtaaksi, jotta ilma pääsee kulkemaan, selittää Paula Ala-Uotila.

Heinätöissä oli ennen selkeä järjestys siinä, mitä työtä kukakin sai pellolla tehdä. Ennen piti olla kyllin vanha ja kokenut, että pääsi ajamaan heiniä seipäille.

– Ensmäinen tyä ol noppulpoikan olemine, välitappite jakamine. Toinen tyä ol ojareunate haravoint. Vast myähemi sai otta hankon kätte, kertoo Paula Ala-Uotila perinteisestä heinätöitten hierarkiasta.

Heinien kuivuttua seipäillä ne viedään Jesse Rantaperen lihakarjalle.

Kotiseutuyhdistys Vaimaron Mantat on aktiivinen kyläyhdistys. Heinätöitä edeltävänä iltana kylällä pidettiin kukkiensidontakurssi, jossa Johanna Kantonen opasti, miten tehdään kauniita kimppuja puutarhan- ja luonnonkukista.

Lauantaina 17.7. kello 17 kuullaan Mäkilän pihassa Laitilan Pelimannien iltasoitto. Tilaisuus on kaikille avoin ja siellä on kahvitarjoilu.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here