Laitilan eritasoliittymä ei ole korkealla Väyläviraston tulevien investointien listalla

0
Kasitien risteysalue Laitilassa ei ole Väyläviraston luonnoksessa, jossa on ehdotuksia toteutettavista hankkeista seuraavaksi kahdeksaksi vuodeksi. Investointiohjelman luonnos voi vielä muuttua, sillä Väylävirasto odottaa siihen kommentteja syyskuun puoliväliin mennessä. Rahahanoista päätetään joka tapauksessa eduskunnassa, joka joko noudattaa Väyläviraston esittämää työjärjestystä tai sitten ei.

Viime perjantain Laitilan Sanomissa uutisoitiin virheellisesti, että Laitilan eritasoliittymä olisi Väyläviraston investointiohjelman luonnoksessa. Laitilan risteys on luonnoksessa mainittu,  se on listattu investointiohjelman ulkopuolelle jääneeksi hankkeeksi. Laitilan risteysalue ei siis ole korkealla Väyläviraston tulevien investointien listalla.

Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen myöntää, että häntä vähän ihmetyttää, miksi Väylävirasto jätti Laitilan risteysalueen investointiohjelman luonnoksen ulkopuolelle.

– Hanke on ollut pitkään valmistelussa, eikä sen toteuttamiselle ole mitään esteitä. Ei näitä tiesuunnitelmia varastoon tehdä.

Hän muistuttaa, että investointiohjelma on Väyläviraston ehdotus niistä liikennehankkeista, jotka pitäisi toteuttaa seuraavan kahdeksan vuoden aikana.

– Suomessa on kaivattu pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa iät ajat. Tämä on ensimmäinen vakava yritys.

Virtasen mukaan ongelmana on ollut, että tiehankkeet ovat pitkiä, mutta poliittisessa päätöksenteossa päättäjät vaihtuvat neljän vuoden välein.

– Liikennehankkeisiin liittyy intohimoja ja tarpeita on.

Väyläviraston investointiohjelma konkretisoi eduskunnan kesällä hyväksymää valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Kuitenkin eduskunnan hyppysissä on päättää siitä, mitkä tiehankkeet saavat rahoitusta ja mitkä eivät.

Virtasta kiinnostaakin nähdä, miten vahvaksi paperiksi Väyläviraston investointiohjelma tulevaisuudessa osoittautuu.

– Siinä on tietysti mielenkiintoinen kysymys, kuinka poliittinen päätöksenteko noudattaa investointiohjelmaa.

Janne Virtasen mukaan Laitilan risteyksen kustannusarvio, 38 miljoonaa euroa, ei ole valtion näkökulmasta iso raha, jos vaan tahtoa investoinnille löytyy.

Maakuntahallitus antaa oman lausuntonsa Väyläviraston investointiohjelman luonnoksesta syyskuussa.

– Maakunnan näkökulmasta puute luonnoksessa Laitilan risteyksen suhteen on noteerattu. Pidetään asiaa esillä ja toivotaan, että saadaan sitä eteenpäin.

Mutta miksi Väylävirasto listaa luonnokseen hankkeita, joita ei kuitenkaan ole hyväksytty luonnokseen? Kysymykseen vastaa tieliikennejohtaja Pekka Rajala Väylävirastosta.

– Halusimme tuoda esille hankkeita, joiden suunnittelu on edennyt pidemmälle. Haluamme näyttää, että ne on huomioitu, ettei tulisi sellaisia kannanottoja, ettemme olisi lainkaan käsitelleet näitä hankkeita.

Yksittäisten hankkeiden kuten Laitilan risteyksen puuttumista luonnoksesta Rajala ei halua kommentoida.

– Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on kriteereitä, joiden perusteella olemme valinneet hankkeet. Nyt odotetaan kannanottoja, että miten tämä luonnos vastaa kunkin käsitystä siitä, että minkälainen kokonaisohjelman pitäisi olla.

Rajalan mukaan kuka tahansa saa kertoa mielipiteensä investointiohjelman luonnoksesta lausuntopalvelu.fi-palvelussa.

– Toki kunnat ja maakuntaliitot sekä tämäntyyppiset sidosryhmät yleensä lausuu näistä suunnitelmista.

Pekka Rajalan mukaan hankkeet voivat luonnoksesta lopulliseen investointiohjelmaan muuttua. Rahoituksen raamit pysyvät kuitenkin samana, joten jos joku hanke otetaan listoille, pullahtaa sieltä toinen pois.

– Investointiohjelman tekeminen on haastavaa, sillä tiedämme, että vain yksi kolmasosa hankkeista on mahdollista kahdeksan vuoden aikana toteuttaa.

Toki valtion rahoituksen määrä voi muuttua, ja investointiohjelman hankkeet voivat toteutua kahdeksaa vuotta nopeammin tai hitaammin.

– Eduskunta viime kädessä päättää rahoituksesta.

Eduskunta käsittelee seuraavan vuoden budjetin, ja samalla toteutettavaksi tulevat suuret tiehankkeet, vuoden loppuun mennessä.

– Usein se menee joulukuulle. Sittenhän lisäbudjetteja on useampia vuodessa aina tarpeen mukaan, miten nyt hallitus ja eduskunta haluaa budjetteja käsitellä.

Tiesuunnitelmien vanhenemisesta Rajala ei ole huolissaan.

– Kun tiesuunnitelma on hyväksytty, se on ensin neljä vuotta voimassa. Sen jälkeen voimassaoloaika yleensä uudistetaan toiseksi neljäksi vuodeksi. Uudistus voidaan tehdä vielä kolmannen kerran eli se voi olla voimassa 12 vuotta. Aika usein kuitenkin suunnitelman voimassaoloaikana suunnitelma toteutuu.

Väylävirasto vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta.