Laitilan risteysjärjestelyä odotettu yli 40 vuotta

0
Tekninen johtaja Mika Raula toivoo, että Laitilan eritasoliittymä nousisi sittenkin vielä Väyläviraston investointiohjelmaan.

Shellin kahvilassa istuu turhautunut, mutta silti naureskeleva mies. Laitilan kaupungin tekninen johtaja Mika Raula myöntää, että vaikka pitkä virkamiesura on takana, hän on sittenkin yhä sinisilmäinen.

– Kyllä tämä Väyläviraston investointisuunnitelman luonnos oli yllätys. Niin sinisilmäinen olen, että ajattelin, että Laitilan eritasoliittymä on nyt vihdoin mukana investointisuunnitelmassa.

Laitilan eritasoliittymä toki mainittiin luonnoksessa, mutta investointiohjelman ulkopuolisena hankkeena. Käytännössä se merkitsee, ettei Väylävirasto ole kaavaillut eritasoliittymän rakentamista vuosien 2022–2029 aikana.

Kahvilan ovesta astuu sisään Laitilan kaupunginhallituksen puheenjohtajan nuijaa viime vuodet paukutellut Pekka Kuusisto (kesk.). Kuusistolla on yhä vahva usko eritasoliittymän rakentamiseen:

– Onhan se selvää, että kun Kasitie on laitettu Turun ja Eurajoen päässä kuntoon, niin eihän tämmöistä pullonkaulaa voi Laitilaan jättää, hän kommentoi.

Kaupungintalolla on aloitettu jälleen uusi valmistelutyö hankkeen puolesta. Raulan työpöydällä on jo valmisteilla uusi lausunto Väylävirastolle. Hän aikoo jälleen kerran listata kaikki perustelut Laitilan eritasoliittymän rakentamiseksi. Perusteluita ei tarvitse paljon miettiä, sillä Laitilan risteystä on esitetty jo 1980-luvun alusta alkaen. Vuosien mittaan on pidetty myös useita lobbaustilaisuuksia.

– Laitilan risteysjärjestelyt on suunniteltu kolme kertaa. Ensimmäinen suunnitelma vanheni. Tehtiin toinen suunnitelma, mutta sitten valtio alkoi säästää ja valmista suunnitelmaa ei viety eteenpäin. Tämän kolmannen suunnitelman valmistelu alkoi vuonna 2016, samoihin aikoihin, kun aloitin teknisenä johtajana Laitilassa.

Hän on huumorilla ehdottanut, että hankkeelle myönnettäisiin määräraha risteyksen 40-vuotissuunnittelujuhlia varten.

Raula on käynyt vastaavan hankkeen suunnittelun jo kertaalleen läpi Maskussa työskennellessään siellä teknisenä johtajana. Maskun Humikkalan liittymä rakennettiin ja samanmoinen tarvittaisiin Laitilaan. Eritasoliittymän kustannusarvio on nyt 38 miljoonaa euroa.

– Eihän tämä ole mistään muusta kiinni kuin valtion rahoituksesta. Edunvalvontamme ei ole onnistunut. Laitila on maakunnan pohjoisrajalla ja se näkyy nyt.

Väyläviraston investointisuunnitelman luonnokseen oli nostettu henkilöjunaliikenteen käynnistäminen Turku – Uusikaupunki -radalla. Raula korostaa, ettei hankkeita saisi missään tapauksessa asettaa vastakkain.

– Vaikka henkilöjunaliikenne käynnistettäisiin, Laitilan eritasoliittymä tarvitaan silti. Eivät rekat junaan siirry. Toivottavasti Helsingissä ymmärretään, kuinka tärkeä tämä Kasitie on Suomen teollisuuden kannalta. Tästä 15 kilometrin päässä on Suomen suurin tehdas, Valmet Automotive, ja Raumalle on rakentumassa Euroopan suurin mäntysahatavaraa tuottava saha.

Lisäksi Kasitietä käyttävät viiteen satamaan (Turku, Naantali, Rauma, Pori ja Uusikaupunki) päätyvät kuljetukset sekä telakoiden liikenne.

Raulaa voisi nimittää Kasitien erikoisasiantuntijaksi, sillä hänellä on myös takapuolituntumaa asiaan.

– Olen ajanut työmatkat Kasitietä vuodesta 1998 vuoteen 2016. Aika paljon kilometrejä on kertynyt, teknisenä johtajana tai vastaavassa tehtävässä Pyhärannassa, Maskussa, Uudessakaupungissa, Raumalla ja Mynämäessä työskennellyt Raula summaa.

Laitilan eritasoliittymää puoltaisi paitsi liikennetarve myös se, että sen toteuttaminen olisi melko helppoa.

– Kasitien varresta pitäisi siirtää vain yksi rakennus ja Metsänhoitoyhdistyksen talo purkaa. Kyllä tämä maisema Shelliltä silti aika lailla muuttuisi, kun laajoja liittymiä pitäisi rakentaa.

Sen jälkeen Kasitien liikenne kulkisi paikallistien alta katkeamattomana virtana.

– Onhan siinä riskinä, että autoilijat ajavat Laitilan ohi, mutta on meillä ajateltu keinoja, miten saada tännekin tulijoita, Raula vakuuttaa.

Näin hanke tulee esille


Väylävirasto on pyytänyt lausuntoja investointiohjelman luonnokseen 15.9. mennessä. Laitilan kaupunki jättää oman lausuntonsa luonnoksesta. Kaupungin lausunnossa todetaan muun muassa, että eritasoliittymä voitaisiin toteuttaa jo vuosina 2022–2023.

Laitilan valtuusto käsittelee 20.9. loput kaavat, jotka liittyvät eritasoliittymään. Tiesuunnitelman toteuttaminen on mahdollista, vaikka kaavoista tulisi valituksia.

Väylävirasto laatii lausuntojen jälkeen investointiohjelman vuosille 2022–2029.

27.9. esitetään budjettiesitys vuodelle 2022 valtioneuvoston yleisistunnossa.

Eduskunta päättää lopulta, mille liikennehankkeille myönnetään rahoitus ensi vuodelle.