Luonnollisesti

Mietin ihmisen suhdetta elämään ja luontoon. Saimi Hoyerin tavoin ehkä ajattelen minäkin. Kun tulen kiireisestä maailmasta omaan pihapiiriin, se on kuin toinen olotila, turvallinen syli. Poissa ovat haittatekijät: ei kuule,ei kuulu mitään vai kuuleeko?

Linnut pöntössä ja puiden äänetön humina, ne luovat melkein taivaallisen olotilan. Tämä on minun maailmani, juuri minun, ei kenenkään muun. Siihen kuuluvat myös meren pärskeet ja vesilintujen äänet. Ne ovat onnellisuuden peruspilareita.

Viherympäristöliiton lanseeraamalla puunhalausviikolla kehotetaan menemään metsään. Tämä viikko on meidän. Kosketellaan puita, honkia siellä uumenissa ja kerätään vaikka käpyjä. Rakkaita ootte. Puhtain käsin puhtaisiin vesiin ja sammaleen luo.

Fundeeraa irmaliisa