Pian pääsee kouluun

0

Ensi viikon keskiviikkoaamuna koululaisten pitkä, ja tänä vuonna toden totta kuuma, kesäloma on ohi. Lapset pääsevät kouluun, vaikka osa asianosaisista saattaakin käyttää sanamuotoa: joutuu menemään kouluun.

Näillä näkymin koulut alkavat lähiopetuksessa, vaikka koronatartuntojen kasvu mietityttää. Kynnys etäkouluun siirtymisestä on siitä saatujen kokemusten myötä noussut korkeaksi. Etäkoulun on todettu lisäävän oppimiseroja.

Tänä vuonna vietetään oppivelvollisuuden satavuotisjuhlaa. Vuonna 1921 säädetyssä oppivelvollisuuslaissa määrättiin kaikki seitsemän vuotta täyttäneet koulun penkille aina 13 vuoden ikään saakka. Sata vuotta sitten varsinkin maaseudulla asenne lasten koulunkäyntiä kohtaan ei välttämättä ollut suopea, koska lapsia tarvittiin maatiloilla, eikä koulua nähty hyödyllisenä. Asennemuutos oli hidas, mutta nykyään harva kyseenalaistaa koulutuksen merkitystä.

Ensimmäisessä oppivelvollisuuslaissa vapautuksen koulunkäynnistä saivat ne, joilla oli kansakouluun yli viisi kilometriä matkaa. Kouluja tarvittiin lisää.

Laitila 1900-luvulla teoksen mukaan Laitilassa oli 1940-luvun lopulla enimmillään 19 omaa kansakoulua. Lisäksi Laitila oli mukana Lemmin ja Ropan kouluissa.

Nykyisten koulujen lisäksi pulpetteihin istuttiin Koveron, Nästin, Vaimaron, Kaariaisten, Mudaisten, Leinmäen, Silon, Seppälän, Padon, Liesjärven, Kusnin ja Katinhännän kouluissa.

Vuosikymmenten saatossa kyläkoulujen määrä on laskenut rajusti. Kuitenkin suomalaislapset ovat onnellisessa asemassa. He saavat laadukasta opetusta, oli koulu sitten pieni tai suuri tai sijaitsi se kaupungissa tai maaseudulla. Se ei ole itsestäänselvyys, sillä jopa monessa länsimaassa tilanne on täysin erilainen.

Iida Kauppi
iida.kauppi@laitilansanomat.fi