Puunhalaajat liikkeelle

0

Viime vuonna kävin tavallista enemmän metsälenkeillä. Kuljeskelu luonnossa toi mielenrauhaa ja askeleita tietotyöläiselle.

Eräällä lenkkeilykerralla mutkikas polku kuljetti kallioiden yli kostealle mustikkavarvikolle, ojan yli yhä syvemmälle metsään. Tiesin polun johtavan erään talon pihalle, mutta ajattelin kaartaa ennen asutusta metsän läpi toiselle polulle, jotta paluumatka kulkisi eri reittiä.

Keskellä metsää kohtasin kanssakulkijan. Puna levisi metsässäkulkijan kasvoille, kun hän huomasi minun huomanneen hänet, kädet puun ympäri kiedottuna. Nopeasti hän irrotti kätensä ja kutsui jaloissa pyörivän koiran luokseen.

Puunhalaaja oli minulle puolituttu, joten tervehdin häntä. Hän oli selvästi nolostunut ja tunsi itsensä yllätetyksi. Yritin aloittaa keskustelua tunnelman keventämiseksi, mutta tilanne oli kiusallinen, joten siitä ei tullut mitään ja aika nopeasti kiiruhdin hänen ohitseen.

Harmitti, olin pilannut puunhalaajan oman, ehkä jopa meditatiivisen hetken. Uskaltaako hän enää heittäytyä halaamaan puuta, vai kurkisteleeko hän nykyisin jatkuvasti olkansa yli, ettei kukaan vaan huomaa.

Ei hänen olisi tarvinnut nolostua. Olen minäkin puuta halannut.

Pari päivää sitten tunnustelin eri puulajien pintaa. Koivun valkeaa ja silkkistä tuohta, vanhan lehmuksen paksua ja kuoppaista kaarnaa. Ajattelin, miten ikä näkyy ja tuntuu puidenkin pinnalla.

Puista tulee ikääntyessään jotenkin elävämpiä, yksilöllisempiä ja arvokkaampia. Kättä puuta vasten painaessani mietin, että voiko energiaa virrata puusta ihmiseen.

Toivottavasti metsässä kohtaamani puunhalaaja käy tälläkin viikolla metsässä halaamassa puita ja kokemassa luonnon kaikin aistein, sillä tällä viikolla vietetään puunhalaamisviikkoa.

Muutenkin on oikea luontoviikko. Lauantaina vietetään Suomen luonnon päivää ja Suomen Latu haastaa ihmiset nukkumaan yönsä ulkona.

Luontoa voi juhlia haluamallaan tavalla vaikka tönkimällä puutarhassa tai leipomalla päivän juhlaleivosta, mustikkapiirakkaa. Sisäministeriö suosittaa liputusta Suomen luonnon päivänä.

Tänä vuonna yksi Suomen luonnon päivän teemoista on lähiluonto. Olemme Laitilan seudulla siitä onnellisessa asemassa, että luontoon ei tarvitse edes lähteä. Se on meillä niin lähellä, kunhan astuu ulko-ovesta ulos. Ulkonakin voi nukkua lähtemättä edes kotoa, vaikka hilaamalla patjan kerrostalon parvekkeelle tai ripustamalla riippumaton omalle pihalle.

Iida Kauppi

Kirjoittaja on Laitilan Sanomien tuottaja

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here