Pyhäranta teki koulusektorille mittavan digihankinnan – älytaulut jokaiseen luokkaan ja lähes 30 kannettavaa tietokonetta

0
Älytaulu on kuin iso tietokoneen näyttö. Reilan koulun 1.-2.-luokkalaiset katsoivat englannin opetusvideota.

Pyhärannan kunta teki mittavan investoinnin hankkiessaan kaikkiin kolmeen alakouluunsa tänä vuonna uusia älytauluja sekä lisää kannettavia tietokoneita. Talousarvioon varatulla 45 000 euron määrärahalla saatiin 12 älytaulua Ihoden, Reilan ja Rohdaisten koulujen luokkiin.

– Määrärahan arvioitiin riittävän siihen, että saamme uusittua jo tiensä päässä olevia älytauluja yksi tai kaksi joka koulussa. Mutta hinnat ovat nyt laskeneet huimasti ja saimmekin älytaulut kolmen koulun jokaiseen luokkaan, kertoo Ihoden koulun rehtori Henri Aitakari.

Älytaulujen lisäksi varatulla määrärahalla saatiin hankittua myös yhteensä kolmisenkymmentä kannettavaa tietokonetta.

ÄLYTAULUT on asennettu kouluihin kesän aikana ja käyttökoulutusta opettajilla oli vain päivä ennen uuden kouluvuoden käynnistymistä.

– Tauluissa on paljon ominaisuuksia ja vielä tämä on sellaista opettelua. Mutta jo nyt kokemukset ovat olleet hyviä, kiittelee Reilan koulun opettaja ja atk-vastaava Riikka Heikkinen.

– Ovathan nämä uudet älytaulut kosketusnäyttöineen ja muine ominaisuuksineen iso hyppy eteenpäin. Hyvältä ne ovat käytössä tuntuneet, mutta kieltämättä opettelu ottaa oman aikansa, kuvaa Rohdaisten koulun rehtori Tytti Kaskinen.

Koulujen opettajat ovat hyvillään siitä, että ajantasaiset teknologiset välineet kuuluvat kunnan kaikkien alakoululaisten oppimisympäristöön.

Reilan koulun opettaja Riikka Heikkinen on käyttänyt luokastaan löytyvää uutta älytaulua viikon verran. – Opettelua tämä vielä vaatii, mutta oikein hyvältä vaikuttaa, hän kiittelee.

NYKYÄÄN alakouluissa ei enää ole erikseen niin sanottua atk-opetusta, vaan digiaikakauden tieto- ja viestintäteknologisia taitoja kartutetaan eri tavoin ja mahdollisuuksien mukaan jokaisessa oppiaineessa.

– Kirjoitetaan tietokoneella, hankitaan tietoa, tehdään ryhmätöitä ja esitelmiä, Aitakari kertoo esimerkkejä.

Heikkinen kertoo, että digitaitoja harjoitellaan mahdollisimman monipuolisesti esikoulusta lähtien.

– Harjoittelemme koulussa esimerkiksi kymmensormijärjestelmää.

UUSIA älytauluja käytetään opetuksessa monipuolisesti. Niitä voidaan käyttää kuin vanhan ajan liitutauluakin eli käyttää kirjoitusalustana tai tehdä taulun näytölle kynällä tai sormella vaikkapa laskutoimituksia. Lisäksi älytaulun näytölle voi esimerkiksi avata Internet-sivuja ja videoita.

– Olemme hakeneet ihan tietoa, vaikkapa erilaisten eläinten kuvia ja tietoa niistä. Lisäksi olemme katsoneet englannin oppimateriaalia, Heikkinen kertoo parin päivän kokemuksista.

– Entisiin älytauluihin verrattuna nämä uudet ovat paljon monipuolisempia, Kaskinen sanoo.

– Toisin kuin vanhat, nämä uudet älytaulut toimivat samalla logiikalla kuin tietokoneet tai puhelimet ja ovat sikäli helppokäyttöisempiä. Tietysti oma opettelunsa on, kun ominaisuuksiakin on aiempaa enemmän, Aitakari vertaa.

Älytaululle niin opettaja kuin oppilaatkin vovat jakaa tietokoneensa ruutunäkymän. Niin saadaan vaikkapa tehty ryhmätyö kaikkien näkyville. Kuvassa Ihoden koulun rehtori Henri Aitakari.

KORONA-AIKA tarkoitti Suomen kouluissa valtavaa digiloikkaa ja osoitti digivalmiuksien vahvuudet ja puutteet. Digitalisaatio on tullut kouluihin jäädäkseen.

– Ei teknologia tietenkään ole pääosassa koulussa, mutta parhaimmillaan tekniikasta on paljon hyötyä, Henri Aitakari kuvaa.

Hän muistuttaa monen käyttävän älypuhelinta, tablettia tai tietokonetta suppeasti, vaikkapa vain muutamaa sovellusta. Se, että viettää runsaasti aikaa ruudun ääressä, ei vielä kerrokaan juuri mitään varsinaisista teknologiataidoista paljoakaan.

– Koulussa opitaan esimerkiksi tekstinkäsittelytaitoja. Usein oppilaat tarvitsevat ohjausta myös siinä, miten tietoa internetistä haetaan. Ja samalla opitaan myös media- ja lähdekriittisyyttä, mikä on tänä päivänä entistä tärkeämpää.

Koulussa opitaan pitkälti samoja sisältöjä kuin aikaisemminkin. Toteutustavat vain ovat muuttuneet, ja siihen kehitykseen teknologia vaikuttaa paljon. Esimerkiksi sukupolvi toisensa jälkeen on jossakin vaiheessa kouluvuosia tehnyt kasvion.

– Nyt kasvio tehdään digimuotoon eli oppilaat ottavat kasveista digikuvat, jotka sitten järjestellään erilaisine tietoineen diakansioksi, Aitakari havainnollistaa.

Reilan koulua käyvä Viljami Heikkilä näyttää, miten uudet kosketusnäyttöiset älytaulut toimivat: erillistä kynää ei tarvita.

 

Sivistysjohtajan työt jaettiin kaksivuotisessa kokeilussa kolmelle rehtorille

Pyhärannassa käynnistettiin keväällä 2020 kaksivuotinen kokeilu, jonka aikana kunnan sivistysjohtajan työt on jaettu kunnan kolmen alakoulun rehtorille. He hoitavat sivistysjohtajan tehtäviä oman työnsä ohella.

Heti alkuun rehtoreiden kesken sovittiin selkeät vastuualueet, vaikka paljon yhteistyössä toimitaankin. Ensi keväänä kunnassa pohditaan, jatkuuko käytäntö.

Rehtorit arvioivat tehtävänjaon onnistuneen ja sivistysjohtajamallin toimineen käytännössä hyvin.

– Alkuun oli opettelemista paljon, mutta viime keväänä alkoi tuntua helpommalta, kun työhön oli tullut rutiini. Pidän kokeilua hyvinkin onnistuneena, Reilan koulun rehtori Outi Salo arvioi.

Myös muut rehtorit, Ihoden koulua johtava Henri Aitakari ja Rohdaisten koulun rehtori Tytti Kaskinen, allekirjoittavat Salon näkemyksen.

Rehtorit kertovat olevansa tiivisti tekemisissä keskenään ja kunnassa on myös säännöllisesti koolla koulutoimen johtoryhmä, johon rehtoreiden lisäksi kuuluu talous- ja hallintojohtaja tai kunnanjohtaja. Kaikki rehtorit kiittelevät hyvin toimivaa ja tiivistä yhteistyötä.

– Vaikka meillä on omat vastuualueet, niin rehtoritiiminä me teemme paljon asioita.

Aitakari pitää mallin valttina sitä, että päätöksenteko on lähellä kouluja.

– Me rehtorit tunnemme tämän ympäristön ja jaettu sivistysjohtajamalli on toiminut varmasti siksikin niin hyvin, että Pyhärannassa on erikseen varhaiskasvatuksen vastuuhenkilö. Eli rehtoreiden ei ole tarvinnut sitä sektoria hoitaa.

Jutusta korjattu 24.8. kello 12.12 sivistysjohtajan tehtävien jakoa koskevan kokeilun alkamisaika. Kokeilu aloitettiin keväällä 2020, eikä 2019, kuten jutussa ensin kerrottiin.

Pyhärannassa on kolme alakoulua

  • Ihoden koulu: 68 oppilasta
  • Reilan koulu: 39 oppilasta
  • Rohdaisten koulu: 46
  • Asukkaita Pyhärannassa on noin 2 000

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here