Rapsuta, ehkä saat rakkautta

0
Koiran katseessa on selvästi kiintymystä.

Aamuisin koira nuolee varpaat ja iltaisin istuu sylissä paijattavana. Pihassa se kulkee kuin varjo perässä. Mutta osaako koira oikeasti rakastaa omistajaansa?

– Ei meidän koira ainakaan, se rakastaa luita ja kuoppien kaivamista, toiminta- ja ratsastusterapeutti Johanna Pohjola vastaa nauraen.

Sitten Pohjola vakavoituu ja alkaa miettiä kysymystä tosissaan.

– Kyllähän eläin kiintyy. Toiset eläimet kiintyvät enemmän ja toiset vähemmän. Jotkut eläimet ovat hyvinkin sidoksissa emäntäänsä, etenkin lauman vartijat. Eläin voi kokea emäntänsä laumana ja pitäähän laumasta pitää huolta.

Pohjolan mukaan eläimen eleistä, ilmeistä ja käyttäytymisestä voi päätellä, pitääkö se ihmisestä vai ei. Esimerkiksi hevonen osoittaa selvästi kiinnostuksensa. Sen korvat ovat höröllä, pää pystyssä ja se on vastaanottavaisen näköisen. Jos se taas on selvästi välinpitämätön, korvat luimussa ja kääntyy pois, se viestittää, ettei kannata tulla lähelle.

Koira osoittaa käyttäytymisellään selvästi, kenestä se pitää. Se hakeutuu pitämänsä ihmisen luo, hakee rapsutuksia ja leikkimään. Nuoleminenkin voi olla yksi tapa osoittaa kiintymystä.

Perheessä voi käydä niinkin, että koira tai kissa on selvästi kiintynyt yhteen lapseen, mutta toinen lapsi ei saa osakseen samanlaista rakkautta. Miten eläimen saisi kiintymään myös toiseen lapseen?

– Ratsastusterapiassa harjoitellaan omien tunteiden ilmaisua ja mietitään, miltä oma käytös hevosesta voi tuntua. Jos eläin ei ole kiintynyt lapseen, täytyy miettiä, miten lapsi kohtelee eläintä. Eläimen pitää voida luottaa siihen, ettei toinen töki tai vedä hännästä.

Pohjola muistuttaa, että eläintä pitää lähestyä tunnistamalla sen luonne. Arkaa eläintä ei saa lähestyä liian reippaasti, vaan varoen ja antaa esimerkiksi eläimen lähestyä. Eläimen käsittelyssä pitää olla johdonmukainen, palkita hyvästä suorituksesta ja jättää huonot huomioimatta. Rangaistuksia ei saa käyttää.

Parhaiten eläimen kiintymyksen saa, kun seuraa, mistä se pitää. Jokaisella koiralla on esimerkiksi omat leikkinsä.

Pohjola vertaa suhdetta ihmissuhteisiin tai vaikkapa parisuhteisiin.

– Rakkautta voi osoittaa esimerkiksi lähtemällä puolison kanssa lenkille, jos puoliso pitää lenkkeilystä.

Kun antaa rakkautta, sitä myös saa.

– Vaikka filosofinen kysymyshän se on, mikä on rakkautta. Kai kiintymys on rakkautta, Pohjola miettii.

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen farmakologian professorin Outi Vainion mukaan mitä enemmän eläimiä tutkitaan, sitä enemmän ne alkavat muistuttaa ihmistä. Eläimillä on samat perustunteet kuin ihmisillä.

Tieteessä termiä rakkaus ei käytetä, mutta jos rakkaus määritellään pitkäkestoiseksi kiintymykseksi, sen mukaan eläimet pystyvät rakastamaan. Esimerkiksi naakka on pariuskollinen, sen rakkauselämään liittyvät myös nokkasuukot ja kuhertelu. Pariuskollisuus on yleistä erityisesti linnuilla. Kun toinen osapuoli kuolee, toinen jää suremaan.

Lähde: hesy.fi

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here