Ripari Lapin maisemissa

0
Pallaksen huipulla hymyilee tyytyväinen porukka.

Heta Harikkala

Laitilan seurakunta on järjestänyt rippileirejä Lapissa jo vuodesta 1996, ja siitä lähtien sitä onkin tarjottu yhtenä leirimuotona lähes jokaisena kesänä. Jos ilmoittautuneita on tullut tarpeeksi eli reilut 20 nuorta, on pakattu kaikki tarvittava linja-autoon ja lähdetty Lappiin. Näin on toimittu nyt jo 25 vuoden ajan. Mikäli ilmoittautuneita ei ole ollut tarvittavaa määrää, on leiri järjestetty tavalliseen tapaan Lehtoniemessä.

Leirin aikana opitaan samoja asioita ja pohditaan samoja aiheita, kuin tavallisellakin rippileirillä, mutta myös vaelletaan Lapin kauniissa maisemissa. Tänä vuonna Lapin leiri järjestettiin 26.7.-2.8. ja sen ohjaajina toimivat Petri Laitinen sekä Pia ja Kari Penttinen . Heidän lisäksi leirin mahdollistavat myös innostajat, joita tällä leirillä oli mukana viisi. Innostajat ovat rippikoulun käyneitä nuoria ja he toimivat leireillä muun muassa pienryhmien ohjaajina. Rippikoulun konfirmaatio järjestettiin sunnuntaina 8.8. Laitilan kirkossa koronarajoitukset huomioiden.

Tämän vuoden rippileiri alkoi maanantaina jo varhain aamulla, sillä kokoontuminen bussimatkaa varten tapahtui jo 5:50. Matkaa Laitilasta päätepisteeseen, Tunturikeimiöön kesti pysähdyksineen yhteensä noin 15 tuntia ja kuljettavana oli 1 002 kilometriä. Leirin aikana käytiin oppimisten lisäksi yhteensä neljällä vaelluksella. Ensimmäisen kerran vaellettiin jo tiistaina. Silloin kuhteena oli Särkitunturi. Keskiviikkona oli vuorossa Pallas ja torstaina Saana. Sunnuntaina vaellettiin viimeisen kerran Keimiötunturille.

Leirin ohjaaja, Pia Penttinen, kertoo vaellusten tuovan oppimisen lomassa vaihtelua tavalliseen leirielämään. Ne antavat hänen mukaansa myös mahdollisuuden kokea yhdessä luonnossa liikkumisen iloa sekä itsensä haastamista ja voittamista erilaisissa olosuhteissa ja maisemissa. Tuntureiden läheisyydessä ja niille kiivetessä voi myös helpommin kokea oman pienuutensa. Tällöin moni asia voi asettua oikeisiin mittasuhteisiin. Lisäksi hän toteaa luonnossa liikkumisen väsyttävän sen verran, että yölläkin nukutaan paremmin.

Rippikouluun ilmoittauduttaessa pyydetään perustelemaan toiveet siitä, mille riparille haluaisi osallistua. Lappiin ilmoittautuneet ovat perustelleet valintaansa muun muassa sillä, etteivät he ole käyneet koskaan Lapissa tai ainakaan vaeltamassa tuntureilla. Jos perheestä nuori on aiemmin käynyt Lapin riparin, myös nuoremmille sisaruksille on usein haluttu tarjota samaa kokemusta. Vaellusten jälkeen nuoret ovat itse kertoneet, että on ollut mahtavaa nähdä upeita Lapin maisemia ja kokea itsensä voittamisen riemua kiivetessä tuntureille ja niiden huipuille, vaikka patikointi onkin välillä ottanut voimille.