Taiteilijan puutarha on villi ja rehevä

0
Kasvihuoneen tomaatit kasvavat bokashi-mullassa. Merja Ala-Olla aloitti bokashoinnin vuosi sitten ja on todella innostunut siitä.

Taiteilija Merja Ala-Ollan puutarhaa Ihodessa voi parhaiten kuvata sanalla villi. Kasvit saavat olla rauhassa, levitä ja viihtyä jos ovat viihtyäkseen – ja jos selviävät sankan aluskasvillisuuden joukossa. Säntillisesti hoidettujen puutarhojen ystävä saattaisi pelästyä, mutta ensivaikutelma pettää: taiteilijan puutarha on oikea aarreaitta, joka pitkälti ruokkii omistajansa koko kasvukauden ja vielä sen jälkeenkin.

Ala-Olla muutti Ihodeen 1994. Vajaan kahden hehtaarin tontilla oli ja on edelleen yksikerroksinen omakotitalo, vanha navetta ja muita ulkorakennuksia. Ensimmäiseksi pihaan rakennettiin pieni kasvihuone, joka palvelee yhä. Parhaillaan siellä kypsyvät tomaatit, jotka saavat voimansa bokashi-mullasta.

– Aloitin bokashoinnin vuosi sitten. Se on loistava keksintö, bokashimulta on valtavan ravinteikasta ja kaikki kasvaa siinä tosi hyvin.

Talon takana kasvaa marjapensaita, omena-, kirsikka- ja luumupuita, vadelmaa ja karhunvatukkaa. Etupihalla on pähkinäpensaita, navetan vieressä tyrnipensaita ja vähän kauempana, tontin alaosassa viime kesänä tehty kasvimaa.

– Se on minun koronatyöni. Kun korona lopetti kaikki menot ja oli pakko pysyä kotona, tarvitsin jotain tekemistä. Käänsin lapiolla maan ja puhdistin kaikki juuret pois. Se oli kova työ.

Kasvimaalla on herneitä, yrttejä, perunaa, porkkanaa, punajuurta, mustajuurta ja kehäkukkia. Kaikki on rehevää ja elinvoimaista, vaikka kesä on ollut kuiva eikä kasvimaata ole kasteltu. Tuore maa ja läheisten puiden tuoma osittainen varjostus ovat pitäneet kuivuuden loitolla, samoin se, ettei rikkaruohoja ole pahemmin kitketty; hyötykasvien juuret ovat saaneet kiinnittyä tukevasti maahan. Rikkaruohoja ei myöskään tule kovin paljon kun kylvetty kasvusto on rehevää.

Merja käyttää paljon yrttejä. Lipstikkaa, oreganoa, kiinalaista ruohosipulia, salviaa, kynteliä, timjamia ja monia muita yrttejä kasvaa sekä varsinaisessa ryytimaassa että siellä täällä eri puolilla tonttia. Kesällä yrtit käytetään tuoreina ja talvella kuivattuina. Merja maustaa yrteillä ruokaa, tekee niistä teetä ja käyttää muun muassa hauteina. Ruohoa ei leikata edes etupihalta, sillä siinä sattuu kasvamaan runsaasti hyödyllistä siankärsämöä.

–  Käytän sitä jopa saunassa, iho tulee puhtaaksi ja hyväntuoksuiseksi, kun sitä hankaa siankärsämön kukinnoilla. Ruohonleikkuusta en tykkää yhtään, vaikka kyllä täällä ruohonleikkuri on. Viime kesänä pihasta leikattiin ruoho yhden kerran kun tyttärellä oli ylioppilasjuhlat.

Pihassa on myös lämpökompostori, mutta sinne talousjätteitä päätyy enää harvakseltaan. Merja laittaa suurimman osan talousjätteestä keittiössä olevaan bokashiastiaan. Kun se tulee täyteen, sisältö siirretään toiseen astiaan, ns. multatehtaaseen. Valmis bokashimulta on tummaa, hienorakeista ja valmista käytettäväksi kasvualustana. Bokashointiprosessin aikana syntyvä neste on erinomaista lannoitetta kaikille kasveille. Tosin se on niin vahvaa, että vaatii reilun laimennuksen ennen käyttöä.

Vaikka puutarha on Merjalle ennen muuta hyötyä varten, hän nauttii myös sen katselemisesta. Rehevästä puutarhasta löytää jatkuvasti uusia, kauniita yksityiskohtia. Kuvataiteilija ja keraamikko on myös innokas valokuvaaja.

– Täällä oli taannoin yksi ranskalainen ystäväni kylässä. Hän katseli tuota ruohottunutta pihaa ja kysyi sitten, että mistä sinä oikein otat niitä kauniita puutarhakuvia, Merja nauraa.

”Perinteinen”, säntillinen puutarhanhoito ei ole osaamisesta kiinni: Merja on kauppapuutarhurien tytär.

– Lapsuudessa tein paljon puutarhatöitä ja olin torikauppiaana heti, kun kynnelle kykenin.