“Toivon, että naiset jaksavat taistella omien oikeuksiensa puolesta”

0
Pohjois-Afganistanissa sijaitsevan Mazar-e Sharifin kaupungin kaduilla näki monenlaisia kulkijoita. Kuva: Mari Vainio-Kaila-Viitala

Laitilalaislähtöinen, ja omien sanojensa mukaan aina laitilalainen, Mari Vainio-Kaila-Viitala toimi rauhanturvaajana Afganistanissa reilut 13 kuukautta vuosina 2010–2011. Aiemmin hän on palvellut myös Kosovossa. Nykyään Raumalla asuva Vainio-Kaila-Viitala kertoo olevansa murheellinen seuratessaan Afganistanin tapahtumia.

– En halua sanoa, että työmme olisi mennyt hukkaan. Koko se 20 vuotta, mitä rauhanturvaajat ovat siellä olleet, on vahvistettu lasten ja naisten asemaa.

Hän toivoo, että työstä olisi jäänyt siemen, jotta kehitys voisi jatkua.

– Toivon, että naiset jaksavat taistella omien oikeuksiensa puolesta. Se voi olla mahdotonta. Pelolla voidaan niin paljon hallita.

Rauhanturvaajanaisiin afganistanilaiset suhtautuivat Vainio-Kaila-Viitalan mukaan uteliaasti. Vainio-Kaila-Viitala ei erityisesti pidä naisten ja miesten erottelusta, mutta tuli hänen tuolloin laskettua, että suomalaisista rauhanturvaajista naisia oli neljä prosenttia.

– Se on liian vähän. Meitä olisi pitänyt olla paljon enemmän. Voimme paikallisille näyttää, että täällä on suomalaisia naisia sotilaina, että me voimme tehdä tätä työtä.

Vihamielisyyttä Vainio-Kaila-Viitala kohtasi Afganistanissa joitakin kertoja, mutta silloin oli kyse rauhanturvaajien vastustuksesta yleensä.

– Halusimme aina tehdä selväksi, että olemme suomalaisia rauhanturvaajia. Suomalaiset yrittivät aina keskustelemalla päästä eteenpäin. Meidät tunnetaan siitä, että olemme hyviä sovittelijoita.

Mari Vainio-Kaila-Viitala kertoo, että Afganistan jätti häneen pysyvän jäljen.

– Kun kävelimme jalkapartiossa Mazar-e Sharifin kaduilla ja näin, miten lapset pelasivat porukassa palloa murehtimatta mistään mitään, ymmärsin miksi olin siellä. Näille lapsille halusin paremman tulevaisuuden.

Nykyisiä uutisia Talebanien vallasta Vainio-Kaila-Viitala pitää musertavina.

– Sitä maata ei mikään länsimaa mene muuttamaan. Kun menin sinne, tunsin, että menin tuhat vuotta taaksepäin, kun miehet ratsastivat aaseilla. Tietysti on siellä autojakin, mutta se on täysin erilainen maa.

Paluu Afganistanista Suomeen ei ollut Vainio-Kaila-Viitalalle helppo. Henkistä tukea oli onneksi tarjolla reissukavereilta. Muutenkin nykyään poliisina työskentelevä Vainio-Kaila-Viitala nostaa esille jälkihoidon merkityksen minkä tahansa rankan kokemuksen jälkeen.

– Olisin valmis lähtemään koska vaan takaisin naisten ja lasten takia.

 

TAUSTAA

  • Yhdysvalloissa 11. syyskuuta 2001 tapahtuneen terrori-iskun jälkeen Yhdysvallat hyökkäsi Agfanistaniin kansainvälisten joukkojen avustuksella. Ääri-islamilainen Taleban-liike syöstiin vallasta.
  • Suomi on tukenut Afganistanin vakauttamista ja jälleenrakentamista kuluneen kahdenkymmenen vuoden ajan muun muassa sotilaallisella kriisinhallinnalla.
  • Toukokuussa 2021 Yhdysvallat aloitti joukkojen vetämisen pois Afganistanista. Taleban aloitti maan valtaamisen heti. Elokuussa järjestö sai maan haltuunsa vallattuaan pääkaupunki Kabulin.
  • Afganistanista on evakuoitu elokuun aikana kymmeniä tuhansia ihmisiä länsimaihin.
  • Äärimmäisen vanhoillisesti islamia tulkitsevan Talebanin pelätään heikentävän erityisesti naisten asemaa Afganistanissa.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here