Vanhusten hoivamaksut epätasa-arvoiset

0

Sosiaali- ja terveyspalveluja koskeva asiakasmaksulaki uudistui heinäkuun alussa. Tavoitteina ovat maksujen kohtuullisuus, tasapuolisuus ja yhdenmukaistaminen. Lakiin sisältyy ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen, jonka hinnoittelussa noudatetaan pitkäaikaisen laitoshoidon maksuperusteita. Nettotuloista voidaan periä 85 prosenttia ja käyttövaraa pitää jäädä 164 euroa kuukaudessa. Varallisuutta ei huomioida maksuissa. Uutisointi pysäytti taas pohtimaan vanhusten hoivamaksujen epätasa-arvoisuutta kunnallisessa ja toisaalta yksityisessä laitoksessa.

Ministeriön selvityksen mukaan “puhtaasti” yksityiset palveluntuottajat saavat itse päättää, kuinka suuria maksuja ne perivät. Toki saavatkin, mutta kunta ei ole sivullinen näissä kuvioissa. Viitteellistä on, että ministeriön tiedotteessa sana puhtaasti on sitaateissa. Palveluihin ohjataan asukkaat lähes aina kunnan toimesta, kunta hyväksyy palveluntuottajat, antaa palvelusetelin asukkaalle maksaa suurimman osan hoivamaksusta.

Laitilassa palveluseteli ei ole vaihtoehto, vaan pakko, koska kunnallisia hoitopaikkoja ei ole tarjolla. Aikoinaan kyselin useasti omaiselleni hoitopaikkaa Kaukolankodista, mutta vastaus oli aina sama: ei ole paikkoja ja jono on pitkä. Ihmetyttää, kun Laitilan kaupungin verkkosivuilla väitetään vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa käytettävän ensisijaisesti kaupungin omia hoitopaikkoja. Lisäksi todetaan Laitilalla olevan Kaukolankodissa 38 paikkaa ja Koivukodossa 19. Jo kolmessa Attendossa on noin 80 paikkaa, ja lisäksi Terveyskodissa sekä naapurikuntien yksityisissä laitoksissa on laitilalaisvanhuksia.

Laitila tukeutuu palvelusetelilakiin ja katsoo, että yksityisiin laitoksiin sijoitettuihin asukkaisiin ei asiakasmaksulakia sovelleta. Kannan ymmärtää, kun rahasta on kyse. Esimerkiksi Attendo Joenrinteen perimä pelkkä hoivamaksu on 110,29 euroa vuorokaudessa eli runsaat 3400 euroa kuukaudessa. Palvelusetelin arvon mukaan kaupunki maksaa hoivasta noin 1980–2880 euroa kuukaudessa. Asukas maksaa loput hoivasta eli 550–1430 euroa sekä lisäksi 500 euron ateriat ja vajaan 600 euron vuokran. Siis hoivakodille maksetaan yli 4500 euroa kuussa. Pientä eläkettä saava vanhus pulittaa eläkkeet, Kelan tuet ja satasia kuukaudessa vielä ylimääräistä rahaa, joka kaivetaan asukkaan tai omaisten tileiltä.

Jos pitäisikin noudattaa asukkaan nettotulojen 85 prosentin sääntöä ja jättää vielä käyttövara päälle, palvelusetelin pitäisi olla varmaan aika monella nykyistä isompi. Laitilan palvelusetelitaulukko on oma lukunsa. Kalleimman eli 93 euron setelin saa alle 1000 euron kuukausituloilla. Jo takuueläkkeestä ja Kelan hoitotuesta kertyy 1167 euroa. Kaiken kaikkiaan Laitilan palveluseteli on asukkaalle naapurikuntia epäedullisempi.

Rauma on päätynyt erilaiseen ratkaisuun kuin Laitila. Se noudattaa asiakasmaksulakia kaikkien muiden tehostetun palveluasumisen asukkaitten suhteen paitsi niiden, jotka ovat itse hakeutuneet yksityiseen hoivakotiin ja maksavat maksunsa itse. Niinpä Rauman Attendoihin palvelusetelin saaneet kuuluvat lain piiriin, ja hoivamaksuun sisältyvät ateriat. Rauman vanhuspalvelujen palvelupäällikkö Riina Luukinen sanoi asiaa pohditun pitkään, ja Kuntaliittoonkin oltiin yhteydessä. Laista ei löytynyt yksiselitteistä vastausta, mutta laajaan tulkintaan päädyttiin. Luukinen totesi pitkäaikaisen hoivan kylläkin tarkoittavan, että asukkaan tulot yleensä menevät maksuihin, mutta ei niin saisi olla, että joutuu maksamaan lisää säästöistään.

Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Marjo Kekki totesi lakiuudistuksesta tulleen yhteydenottoja, joissa on kyselty palveluseteleistä ja yksityisten hoivalaitosten maksuista. Kannanotot otetaan huomioon lain jatkovalmistelussa.

Tiedustelin Lounais-Suomen aluehallintovirastolta, miten eri kunnat voivat päätyä aivan erilaisiin ratkaisuihin. Ylitarkastaja Heidi Seppälä vastasi, että aluehallintovirasto ei voi määrätä kuntaa korottamaan palvelusetelin arvoa.

Kunta voi nostaa palvelusetelin arvoa halutessaan. Laitila ei korota, jos asukkaan tilillä on yli 5000 euroa. Asiakasmaksulaissa taas ei kytätä, onko vanhus pienestä eläkkeestään kymmenien vuosien aikana saanut muutaman tonnin säästöön. Mistähän asukas vaikkapa parin tonnin kuukausimaksuja ja lääkekuluja maksaisi, ellei tilillä olisi rahaa? Tai maksaisi kotimökin sähköjä, lämpöjä ja vakuutuksia? No, semmoinenkin ihme on nähty, että kun asukkaan tili on imetty tyhjäksi, kunnallinen vanhainkotipaikkakin yllättäen löytyy.

Laitilassa kuuluu joskus kannanottoja, että mitään laitoksia ei juuri tarvitakaan. Kotihoidon autuudesta vouhkaavien pitäisi käydä hoivalaitoksessa katsomassa, mitä ympärivuorokautinen hoiva vaatii. Sitä ei tehdä kotisängyllä pikapyrähdyksillä. Attendolta toivoisi, että se lohkaisisi voitoistaan siivun työlleen omistautuneiden, pitkäaikaisten hoitajien palkanlisiin ja pitäisi huolta, että vuoroissa on riittävästi hoitajia. Hoitajajamäärien desimaalien ynnäämisen lisäksi pitäisi ottaa huomioon myös asukkaiden hoitoisuuden taso. Hyvän kuvan luominen olisi yritykselle etu, eikä tarvitsisi haalia tuhatmäärin hoitajia Filippiineiltä.

Tuokohan sote joskus selkeyttä vanhustenhoivan kummallisuuksiin?

Kirsi Uola

asukkaan omainen

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here