Yhteen lentäjän paikkaan voi tulla tuhansia hakemuksia

0
Marko Rintanen (vas.) ja Jyrki Vähätalo eivät matkustaisi huvikseen, vaikka korona ei rajoittaisikaan. Molemmat ovat olleet aivan tarpeeksi lentokoneessa ja hotelleissa ympäri maailman.

Jyrki Vähätalo ja Marko Rintanen tapasivat toisensa ensimmäisen kerran noin kymmenvuotiaina Soukainen-Seppälä -jalkapallo-ottelussa vuonna 1974. Sittemmin he molemmat kirjoittivat ylioppilaiksi Laitilan lukiosta ja myöhemmin molemmista tuli lentäjiä ja lennonopettajia. Ammatti on vienyt kummatkin pitkiksi ajoiksi työskentelemään ja asumaan ulkomaille. Korona kuitenkin muutti kaiken. Rintaselta loppuivat työt Liettuassa olevassa, Euroopan kolmanneksi suurimmassa lentokoulusssa ja Vähätalo jäi työttömäksi Boeing 767:n ohjaimista.

Lentäjät tapasivat toisensa Tiihosen kahvilassa heinäkuussa. Rintanen asuu Kaukolassa, Keravalla asuva Vähätalo taas oli tuomassa 6-vuotiasta Emma-tytärtään leirille Lehtoniemeen. Vuosien varrella liikennelentäjien reitit ovat aina joskus osuneet yksiin ja silloin on istuttu alas ja puhuttu, työstä enimmäkseen.

– Maailmanlaajuisesti työtilanne on nyt se, että yhteen vapaaseen lentäjän paikkaan voi tulla tuhansia hakemuksia, Vähätalo sanoo.

Koulutuspuolella tilanne on vähän parempi. Rintanen on kokenut tarkastuslentäjä ja sitä työtä on riittänyt jonkun verran koko ajan. Nyt työt näyttävät taas lisääntyvän. Lentäjien on käytävä vuoden välein suorittamassa simulaattorilento mikäli haluavat pitää lupakirjansa voimassa. Käytännössä lentoyhtiöt käyttävät ohjaajiaan simulaattorilennoilla kaksi kertaa vuodessa. Tarkastuslentäjä on se, joka katsoo, miten lento sujuu. Tarkastuslentäjän valtuutusta voi hakea seitsemälle eri sektorille ja Rintanen hallitsee ne kaikki.

– Olen myös englannin kielitaitotarkastaja mikä varmasti huvittaisi entistä englanninopettajaani suuresti, hän naurahtaa.

Kumpikaan ei ollut koulussa tähtioppilas eikä kumpikaan haaveillut ensisijaisesti lentäjän ammatista. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Rintanen vietti viisi vuotta armeijassa rannikkotykistön viestiupseerina. Vähätalosta tuli liikunnanopettaja ja jääkiekkovalmentaja. Lentokouluun hän meni vasta 36-vuotiaana.

Lentäjän koulutus ei ole ilmaista, esimerkiksi Suomen Ilmailuopistossa se maksaa nykyään noin 15 000 euroa. Amerikkalaisessa lentokoulussa, jossa Rintanen on suorittanut tutkintonsa, hinta oli tuolloin yli 100 000 dollaria. Vähätalo suoritti ammattilentäjäopinnot Pilot Factoryssä Malmilla ja maksoi niistä 141 000 euroa.

– Summat ovat isoja, mutta täytyy ottaa huomioon, että koulutus kesti vain kaksi vuotta. Lentäjien palkat olivat aika hyviä, joten jos vertaa vaikka lääkäreihin tai lakimiehiin, niin vaikka heilläkin on hyvät palkat, koulutus on paljon pitempi eikä sinä aikana voi vielä olla kunnolla töissä, Rintanen sanoo.

Tavallinen lentomatkustaja toivoo, että koneen lentäjä on kokenut, vastuuntuntoinen ja varmasti hereillä, onhan matkustaja sentään antanut elämänsä lentäjän käsiin. Mitä lentäjät ajattelevat ohjaamossa istuessaan?

– Ei me ajatella matkustajia. Me haluamme hoitaa koneemme ja itsemme turvallisesti perille, matkustajat kyllä tulevat mukana.

Laitilan tiettävästi ainoilla liikennelentäjillä on takanaan yhteensä lähes 20 000 lentotuntia. Miehet ovat lentäneet yksin ja yhdessä, kuljettaneet kerrallaan satoja matkustajia, määrättömästi rahtia ja lentäneet kaikkina vuorokaudenaikoina ja mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. Heille ei ole koskaan sattunut pahoja vaaratilanteita. Maailmaa on tullut katsottua kaikista perspektiiveistä, niin pilvien yltä kuin alta.

Onko näköpiiriin koskaan tullut tuntemattomia, lentäviä esineitä?

– Ei ole! Olisikin, sehän olisi jännittävää.