Kämpälle juomaan kiljua

0

Marko Laihinen

Vanhempi flikkani kävi Laitilassa sattumalta suulissa, jossa oli 1990-luvulla rakennettu kämppä. Ja tietenkin ihmetteli seinäkirjoitusten myötä, että mikä moinen oli ja mikä käyttötarkoitus?

No minä kertaamaan entisaikain nuorisokulttuurin ilmentymiä täällä maaseutuvaltaisessa kunnassa 1970-80-luvuilla.

Mukulana suurena intomielisenä harrastuksena oli tehdä majoja mettään, klapikasoihin, kivenkoloihin, ulkorakennuksiin, vintteihin. Sitten kun koitti mopoikä – Laitilassa viimeistään 12-vuotiaana – niin sitten siirryttiin kämppien tekoon.

Ytössäkin ne isot pojat rakensivat yhden kämpän suulinvinttiin ja toisen muistan sieltä Kaariaisten rajamailta metsätien varrelta. Se toteutti enemmän perustarkoitustaan: nuoret kollit pääsivät pois vanhempien valvonnan alta ja puuhaamaan omin nokkineen juttuja, mitkä siinä iässä kiinnostivat.

Eli plaraamaan sätkä suussa pornolehtiä, puhumaan ratkiriemukasta paskaa, suunnittelemaan uusia tehareita ja kuuntelemaan patterimankkarista punkkia ja uutta aaltoa. Kemian kotiopintoja suoritettiin kiljun valmistuksen muodossa ja sosiaalisia suhteita sekä heikennettiin että vahvistettiin kiljun juomisella ja todellakin humalahakuisella kännäämisellä. Unhoittamatta liki shamaanireissuja liihottavia krapulatiloja.

Kämpät olivat siis eräänlaisia omaehtoisia nuorisotaloja pitkin pitäjää, ja näissä myös vierailtiin. Osa oli ympärivuotisessa käytössä kamiinapatenteilla. Sellaisenkin muistan, että Koveron puskissa olisi saattanut hieman huonommalla häkätuurilla tulla vainajiakin, kun eräs lautaröttelö paloi talvella hetkessä maan tasalle. Sitä aitoa jännää.

Tuskin elää kämppäkulttuuri missään, yleinen vaurastuminen lienee tehnyt tehtävänsä. Toki nykynuorille voisi olla eksoottinen ”bed & breakfast -perinnekokemus” yöpyä kämpällä samatavoitteisen porukan kanssa. Ja ruoka ja juomapuoli olisi se kaikinpuolin ravitseva, muovisessa mehukattipänikässä vielä suloisasti jälkikäyntiään kohiseva kilju.

Niitä Kerran elämässä -kokemuksia. Ja viimeiseksi jäisikin, varmaan terapiaa ynnä muuta sellaista tarvittaisiin.

Tuoreessa Nuorten elinolot Lounais-Suomessa 2021 tutkimuksessa ihmetellään, että toisaalta isossa kuvassa nuorten alkoholinkäyttö ja tupakointi on vähentynyt ja nykynuoret ovat valveutuneita, tunnollisia ja järkeviä. Ja samalla entistä enemmän koetaan stressiä, ahdistusta, unettomuutta ja erilaiset mielenterveyden ongelmat riivaavat?

Itse veikkaisin näille muutaman juurisyyn: yksilökeskeinen meininki sekä aikuisten maailmasta liian paljon nuorille valunut suorittamisen ja tehokkuuden kulttuuriarvot. Yhä nuoremmilta vaaditaan yhä enemmän sitä itseohjautuvuutta ja oman vastuun ottamista.

Se ei ole helppoa, sillä se on helvetin vaikeaa. Sen voi todistaa jokainen vanhempi, jolla itsellään on vaikkapa ylipainoa, haasteita stressin, dokaamisen tai lohtusyöpöttelyn kanssa. Vastuullisesti toiminen edellyttää kaksi asiaa: on oltava tietoinen asioista, ja omata ne kyvyt ja taidot, miten asiat käytännössä hoidetaan.

Kirjoittaja asuu Turussa ja osti syksyksi tehokurssin, jolla opastetaan miten poltetaan sisäelinläskiä.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here