Kodjalan kirkon arvoitus ehkä lähellä ratkaisua

0
Hautausmaa on perimätiedon mukaan ollut kuvassa näkyvän talon oikealla puolella. Tutkimuksilla yritetään nyt selvittää Kodjalan kirkon ja hautausmaan tarkka sijainti.

Lukkalanmäellä Kodjalassa on aloitettu tutkimukset, joiden tavoitteena on löytää todisteita muinaisesta kirkosta. Turun yliopiston arkeologian tohtorikoulutettava Jussi Kinnunen aloitti tutkimukset 13.9. lähettämällä dronen kuvaamaan oletettua kirkkotanhuaa. Seuraava vaihe on alueen maaskannaus, joka toteutunee syksyn aikana.

Kristinusko alkoi levitä Suomeen noin vuodesta 1000 jKr. Kodjalaan on rakennettu kirkko noin vuonna 1200 ja se on ollut käytössä 1500-luvulle asti. Perimätiedon mukaan Pyhäin miesten kirkko olisi sijainnut nykyisen Lukkalan talon vieressä ja sen lähellä olisi ollut myös hautausmaa.

Lukkalan talo on 1700-luvulta peräisin oleva vääpelin puustelli ja se samoin kuin oletettu entinen kirkkotarha ovat yksityisomistuksessa.

Meneillään olevan tutkimuksen teettäjänä on harrastaja-arkeologeista koostuva Kodjalan kirkkotutkimuksen tuki ry. Kirkkoarvoitusta lähtivät aluksi selvittämään yhdistyksen puheenjohtaja Timo Rantanen, Reijo Vuorinen ja Matti Rauvola. Yhdistyksen hallitukseen kuuluvat myös Jukka Vehmas ja Kerttu-Kaarina Lukkala.

Tutkimuksen taustalla on vuosia kestänyt sinnikäs arkistojen tutkiminen, satojen ihmisten haastattelu ja yhteistyö historian ja arkeologian kotimaisten huippuasiantuntijoiden kanssa. Paikan päällä Lukkalanmäellä on käynyt muun muassa keskiajan kirkkojen tutkija Markus Hiekkanen.

Jussi Kinnunen on erikoistunut kaupunki- ja rakennusarkeologiaan. Hän on tutkinut maatutkalla mm. Koroisten aluetta Turussa, jossa sijaitsivat piispankirkko ja piispanistuin 1200-luvulla, sekä etsinyt sisällissodan aikaisia joukkohautoja Vierumäellä.

– Ilmakuvausta tarvitaan maaperän tarkan korkeusmallin laatimiseen, jotta maatutkalinjat voidaan sitoa maaston topografiaan. Hyvällä tuurilla maan alla sijaitsevat mahdolliset rakenteetkin saattavat erottua tarkassa maanpintamallissa, Kinnunen kertoi.

Kodjalassa on ollut kirkko, se tiedetään. Kirkon tarkkaa sijaintipaikkaa ei tiedetä, mutta viitteitä saa esimerkiksi Laitilan kirkkoherra Nils Hedeenin kirjoituksesta vuodelta 1754. Siinä hän mainitsee, että vääpelinpuustellissa Lukkalassa näkyy selviä jäännöksiä kirkosta ja kirkkomaasta. Talon edelleen olemassa oleva kellari on perimätiedon mukaan kuulunut kirkolle.

Kinnunen tutkii Lukkalanmäkeä sekä maatutkalla että magnetometrillä. Maatutkalla saadaan tietoa mahdollisista maan alla olevista ihmisen tekemistä rakenteista, magnetometri puolestaan mittaa magneettikentän voimakkuutta tai magneettivuon tiheyttä. Arkeologiassa magnetometriä käytetään esimerkiksi hylkyjen ja muiden hautautuneiden tai uponneiden kohteiden paikantamiseen. Jos Lukkalanmäellä on muinainen hautausmaa, magnetometri saattaa antaa vihjeitä siitä.

– Tutkimuksen jatkuminen riippuu nyt siitä, milloin Englannista tilattu magnetometri tulee. Toivon mukaan ennen talvea, Kinnunen sanoi.

Lukkalanmäellä on tehty arkeologisia kaivauksia, mutta ei nyt tutkittavalla alueella. Parhaillaan meneillään oleva tutkimus rahoitetaan yksityisillä lahjoitusvaroilla