Korona vei jopa 30 prosenttia pelaajista – Laitilan Jyskeen salibandyjaostoa vetävä Mikko Karaniemi on huolissaan niistä nuorista, jotka harrastavat vain yhtä lajia

0

Laitilan Jyskeen salibandyjaostoa käytännössä liki sen perustamisesta eli vuodesta 2005 lähtien vetänyt Mikko Kareniemi ei kiertele sanoissaan harmitellessaan koronan vaikutusta lajin tilanteeseen Laitilassa. Kareniemen mukaan koronan takia pelaamatta jääneiden pelien ja harjoituskiellon aikana harrastajista suli pois jopa 30 prosenttia.

– Koronan alkaessa meillä oli vielä 180 aktiivipelaajaa, nyt enää reilut 120. Uskon, että aukot saadaan muutamassa vuodessa taas täytettyä, mutta erityisen huolissani olen niiden nuorten puolesta, joille salibandy oli ainoa urheilulaji. Siitä porukasta moni on vaarassa pudota kokonaan pois urheiluharrastuksen parista.

Kareniemen mukaan paras tilanne on niillä, jotka harrastavat jotain muutakin, esimerkiksi jalka- tai pesäpalloa, jääkiekkoa, ringetteä tai yleisurheilua.

– Minusta on pelkästään hyvä asia, että saman seuran alla on mahdollisuus olla samaan aikaan mukana useammassa lajissa, Kareniemi miettii.

Mikko Kareniemi muistuttaa, että ikäluokat Laitilan kokoisessa kaupungissa ovat pieniä, eikä Jyske pystyisi pyörittämään monipuolista toimintaa pelkästään yhteen lajiin keskittyvien nuorten varassa.

– Minusta lajien välinen mustasukkaisuus tässä tapauksessa olisi suurta tyhmyyttä. Minä näen pelkästään isona rikkautena sen, että voi lähteä harrastamaan oman lajin rinnalla jotain muutakin, hän tiivistää.

Jyskeen salibandyssä on tällä hetkellä kaikkiaan kahdeksan joukkuetta, joista neljä naisten ja tyttöjen ja toiset neljä poikien puolella. Kun miesten joukkueen runko siirtyi pelaamaan Vehmaalle, osallistuvat naiset Jyskeen ainoana joukkueena aikuisten sarjatoimintaan.

– Kolmosdivarissa pelanneesta miesten joukkueesta aika moni edusti samaa ikäluokkaa kuin oma poikani Teemu. Moni oli mukana siitä asti, kun Salibandyliitto kävi ensimmäisen kerran esittelemässä lajia Laitilassa. Se tilaisuus sai Teemun ja minutkin koukkuun, paljastaa Kareniemi.

Kareniemi oli yksi salibandytoiminnan aloittajista Laitilassa. Muut neljä lajipioneeria olivat Kalle Airisto, Riikka Suvanto, Jarmo Friberg ja Pertti Anttila.

– Laitilalaisen salibandyn olosuhteet nousivat kertaheitolla uudelle vuosituhannelle, kun Nordlamexin nimeä kantava halli otettiin käyttöön marraskuussa 2017. Uudella ajanmukaisella hallilla on älytön vaikutus koko lajille. Se antaa mahdollisuuden lajikulttuurin kehittymiselle. Täällä eri ikäiset pelaajat pääsevät tapaamaan toisiaan ja hengailemaan tutun lajin parissa. Voisi jopa sanoa, että ihmiset hengittävät tätä hallia, Kareniemi luonnehtii.

Uuden kotikentän saaminen on parantanut itse Jyskeen naisjoukkuetta valmentavan Kareniemen mukaan myös valmentajatilannetta, joskin uutta voi tarvittaisiin edelleenkin mukaan toimintaan.

– Jos me jotain kaivataan, niin omia tuomareita. Sen lisäksi puutteita löytyy myös koulutuspuolelta, hän listaa.

– Vahvuuksiin on vastaavasti laskettava mukaan vahva sitoutuminen lajiin.