Lapsena syttynyt rakkaus urheiluun ei ole sammunut – Ilpo Haalisto tarttuu kohdalle osuviin mahdollisuuksiin

0
Ilpo Haalisto on maailmalla kiertäessään saanut olla ylpeä kotipaikkakunnastaan. - Laitila mainitaan monessa paikassa positiivisessa mielessä.

Tapaan laitilalaisen paluumuuttajan Ilpo Haaliston Untamalan Kasitorilla, jonka tunnelmasta mies kertoo pitävänsä. Häntä kiehtoo terassilta näkyvä lakeus. Tasaisena avautuva peltomeri tuo mieleen Etelä-Saksan maisemat tai Kanadan preeriat. Pelloiksi raivattu entinen järven pohja vie ajatukset myös merenlahteen, joka Valkojärvi vielä muutama tuhat vuotta sitten oli.

– Esi-isämme ovat olleet merimiehiä. Merellinen ilmasto vaikuttaa täällä. Tästä on nykyäänkin vain kymmenen kilometriä Santtionlahteen.

Haastattelun taustalla on Haaliston menestys aikuisurheilijoiden SM-kisoissa heinä–elokuun taitteessa. Sieltä hän nappasi M55-sarjassa 400 metriltä hopeaa ja 800 metriltä kuudennen sijan. Samoissa kisoissa kultaa Laitilaan käveli samassa ikäluokassa laitilalainen Kari Laiho .

Ilpo Haalisto ei suinkaan ole uusi nimi Laitilan yleisurheilun tuloslistoilla. Hänen ennätyksensä 1.50,40 vuodelta 1993 komeilee edelleen Jyskeen miesten 800 metrin seuraennätysten listoilla. Jyskeen jälkeen Haaliston urheilu-ura jatkui muun muassa turkulaisseuroissa ja Lahden Ahkerassa, jossa hän kisasi viesteissä aikansa tähtijuoksija Wilson Kirwan kanssa. Kypsemmällä iällä menestystä on tullut muun muassa eukonkannossa ja lumikenkäjuoksussa.

– Olen ollut luonnolahjakkuus. Hyvä hapenottokyky, on kestävyyttä ja nopeutta, Haalisto toteaa.

Taustalla on lapsuus maatilan ympäristössä, joka vaati jokaiselta vauvasta vaariin fyysistä aktiivisuutta.

– Olen jo neljävuotiaasta saakka liikkunut miesten perässä vaikkapa metsätöihin. Mummolaan poljin jo pienenä polkupyörällä viiden kilometrin matkan kerran päivässä.

Haalisto kiittelee Laitilan Jyskeen luomia mahdollisuuksia.

– Jyske järjesti sivukyliltä kulkeville lapsille taksikyydin harjoituksiin, kun olin 9-vuotias.

Siitä syttyi urheiluun kipinä, joka ei ole sammunut.

Nykyään treenaamisen apuna Ilpo Haalisto käyttää älykelloa, joka varoittaa muun muassa siitä, jos treenaa liikaa.

– Nykyään treenaan pari kertaa viikossa, välillä joka toinen päivä.

Haalistoa kiehtoo tietty askeettisuus. Hän on ollut perustamassa Marskin kiltaa, jonka yksi tavoite on saada ihmiset varautumaan ääriolosuhteisiin.

– Jos sähköt katkeavat, täytyy olla ihmisiä, jotka osaavat elää luontoarvojen mukaan. Olen onnellisempi, kun saan elää askeettista elämää, mutta olen kunnossa.

Nykyistä passiivista elämäntapaa Ilpo Haalisto pitää vaarallisena, vaikkakin itse kullekin houkuttelevana. Kaikki on niin helppoa, saa olla sisällä ja erilaisten ruutujen ääressä aika kuluu helposti. Haaliston mielestä kaikkein paras keino saada itsensä liikkelle on lenkkikaveri.

– Koitetaan tsempata toinen toisiamme. Itse koitan vaikuttaa lapsiin oman esimerkin avulla.

Kasvatustieteiden maisteriksi opiskellut Ilpo Haalisto on elämänsä aikana toiminut opettajana, mutta vaikuttanut myös liike-elämässä muun muassa pankki- ja vakuutusalalla sekä Maskun kalustetalossa, jossa hän oli johtotehtävissä Ruotsissa.

Politiikassa Ilpo Haalisto tunnetaan paitsi Nousiaisten entisenä kunnanvaltuutettuna, myös eduskuntavaaliehdokkuudestaan Perussuomalaisten riveissä vuonna 2011. Euroopan Unionissa hän on toimi alueiden komitean edustajana vajaat kymmenen vuotta . Viime kevään, tai loppujen lopuksi kesän, kuntavaaleissa Ilpo Haalisto asettui ehdokasasettelun loppumetreillä Laitilassa kokoomuksen listoille, muttei tullut valituksi.

Verkostot kovalla puhujalla ovat laajat. Haalisto nousi lehtien otsikoihin osallistuttuaan Donald Trumpin virkaanastujaisiin vuonna 2017. Trumpin hyväksi hän lukee ainakin kiinnostuksen Suomeen.

– Minulle on ihan sama, kuka on presidenttinä. Toivon, että Joe Biden pärjää.

Kiinnostus Amerikkaan syntyi Haalistolle nuorena, kun Yhdysvaltoihin muuttanut sukulainen tuli kylään. Vuosien saatossa Haalisto on kiertänyt Pohjois-Amerikkaa ristiin rastiin. Kotona hänellä on parinkymmenen hatun kokoelma stetsoneita.

– Puolet sielustani asuu Amerikassa.

Haalisto kertoo puhuvansa viittä eri kieltä, suomen lisäksi saksaa, ranskaa, ruotsia ja englantia.

25 vuotta hauduttelemassaan kasvatustieteen väitöskirjatutkimuksessaan hän tarkastelee lahjakkaita ihmisiä. Haaliston mukaan ei ole yllättävää, että Vakka-Suomessa on monenlaista teknistä osaamista ja esimerkiksi Uudenkaupungin autotehdas, jossa tehtyjä ratkaisuja on otettu autoteollisuudessa laajasti käyttöön.

– Vakka-Suomessa on geneettisesti valtavan lahjakasta porukkaa, erityisesti insinöörejä.

Haaliston mukaan Ilkka Kanerva on häntä luonnehtinut luovaksi ja rohkeaksi suurten linjojen mieheksi. Haalisto puhuukin idän merisilkkitiestä, jotka kulkisi Turusta Barentsinmerelle Kirkkoniemeen ja sieltä meriteitse Kiinaan.

Haaveissaan Ilpo Haalisto toimisi diblomaattina. Neuvotteluja voitaisiin hänen mielestään käydä esimerkiksi siitä, että Venäjä saisi EU-jäsenyyden ja vaihtokauppana Suomi menetetyn Karjalan takaisin.

Ilpo Haalisto tiedostaa, että tällaisten neuvotteluiden aika ei ole nyt, sillä kaikelle on aikansa ja paikkansa. Ilpo Haalisto tarttuu hanakasti elämän tarjoamiin mahdollisuuksiin.

– Jos on aikaikkuna auki, menen siitä sisälle.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here