Lapsiperheitten avunpyynnöt aikaistuneet– Pyydä apua -nappia käytetty hyvin Laitilassa

0
Pyydä apua -nappia on painettu Laitilassa kymmeniä kertoja, johtava sosiaalityöntekijä Sanna Erholm kertoo.

Laitila ja Raisio ottivat ensimmäisinä Varsinais-Suomessa käyttöön uuden digisovelluksen, Pyydä apua –napin vuonna 2018. Lapsiperheille suunnattu digisovellus on osoittautunut niin hyväksi palveluksi, että muut kunnat ovat ottaneet sen nyt myös käyttöön. Viimeisimpänä sovelluksen otti käyttöön Turku elokuussa.

Digisovellus on lapsiperheille suunnattu matalan kynnyksen sähköinen palvelukanava, jonka kautta voi pyytää apua tai kysyä jostain asiasta vaikka nimettömänä.

Nappi löytyy kaupungin verkkosivuilta ja yllättävän moni on sitä käyttänyt.

– Meille on tullut Pyydä apua -napin kautta yhteydenottoja näiden vuosien aikana kymmenittäin, johtava sosiaalityöntekijä Sanna Erholm kertoo.

Yhteydenottojen määrä ei ole ainoa asia, joka kertoo, että digisovellus toimii hyvin. Laitilan sosiaalitoimessa on huomattu myös, että lapsiperheet ottavat helpommin yhteyttä. Apua haetaan varhaisemmin, mikä helpottaa asioitten ratkaisemista.

– Yhteydenotto tulee jo siinä vaiheessa, kun perheessä ennakoidaan kriisiä.

– Digisovelluksessa on se hyvä puoli, että asiakkaan ei tarvitse tietää, kehen ottaa yhteyttä. Hän kertoo sovelluksessa asiansa ja viesti ohjautuu työntekijämme sähköpostiin. Hän sitten ohjaa asiakkaan asiassa eteenpäin, Erholm kuvailee.

Pyydä apua -nappi on ollut niin toimiva väline, että Laitilan ja Raision kokeilu on johtanut sen käyttöönottoon myös muissa kunnissa. Sovellusta käyttää jo parikymmentä kuntaa Varsinais-Suomessa. Digisovellus kehitettiin osana Varsinais-Suomen kuntien yhteistä Lupa auttaa -hanketta. Erholmin mukaan tämäntyyppisiä uusia palveluja on helpompi kokeilla pienemmissä kunnissa ja vasta sitten ottaa käyttöön isoissa kaupungeissa.

Yhteydenottojen aiheet ovat samantyyppisiä, mitä lastensuojelussa ja aikuisten sosiaalityössä muutenkin tulee eteen.

– Tyypillisimmät aiheet ovat avioero, haastavat taloudelliset tilanteet tai haasteet lasten kasvatuksessa, Erholm sanoo.

Avuntarpeet ovat samantyyppisiä kaikissa kunnissa. Pienessä kunnassa ongelma voi näyttäytyä isompana kuin suuressa kaupungissa.

– Esimerkiksi huumeiden käyttö on sellainen asia, joka pienessä kaupungissa herättää enemmän huomiota. Laitilan kokoisessa kaupungissa asiakkaiden voi olla myös vaikeampi ottaa asioita puheeksi, kun pelätään, että muutkin saavat tietää siitä.

Erholm muistuttaa, että sosiaalialan virkamiehillä on salassapitovelvollisuus. Asioista voi siis hyvin puhua luottamuksellisesti.

Pyydä apua -napin kautta avunpyyntöjä tai kysymyksiä on tullut vanhemmilta tai isovanhemmilta. Lapsilta tai nuorilta ei ole tullut yhtään yhteydenottoa, vaikka digisovellus on tarkoitettu kaikenikäisille. Erholm rohkaisee lasta tai nuorta käyttämään nappia, jos kokee tarvitsevansa apua.

Korona-aikana lapsiperheitten avuntarve on lisääntynyt. Kun keväällä 2020 korona sulki lähes koko yhteiskunnan, sote-puolella ennakoitiinkin avuntarpeen kasvavan. Vaikka yhteiskunta on nyt avautunut, avuntarve on jatkunut kohonneella tasolla.

– Lisäksi lasten ja nuorten haasteet ovat laaja-alaistuneet.

Hankalaksi lasten ja nuorten tilanteiden tunnistamisen tekee se, että moni asia tapahtuu netin syövereissä. Esimerkiksi huumekauppa ei katso enää asuinpaikkaa, vaan se toimii verkossa.

– Tästä syystä matalan kynnyksen palvelut, kuten tämä Pyydä apua -nappi, ovat erittäin tärkeitä, Erholm korostaa.

Fakta


Perhepalveluja uudistettu


Varsinais-Suomen lapsi- ja perhepalveluja on uudistettu Lupa auttaa -hankkeessa, jossa oli mukana kaikkiaan 27 kuntaa.

Pyydä apua -digisovellus oli yksi hankkeen pilotti.

Hanke on jo päättynyt, mutta sen aikana kehitetyt toimintamallit ovat käytössä.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here