Maatalosyrittäjä käy toiveikkaana kohti uusia kasvukausia

0
Emma hoitaa mielellään lampaita isänsä Riku Tapanin kanssa. Kuvassa vilahtaa talon vauhdikas Musti-koira.

Katinhännän kylässä asuva maatalousyrittäjä Riku Tapani hämmästelee sitä sato-optimismia, mikä maanviljelijät aina keväisin valtaa.

– Se on ihmeellistä, miten aiempi vuosi aina talven aikana unohtuu ja keväällä puhkutaan intoa, hän sanoo ja hymyilee.

Monesti kasvukauden aikana joutuu pettymään. Näin kävi tänäkin vuonna.

Kevät oli lupaava. Iso osa viljelijöistä pääsi Laitilan seudulla hyvin kylvöille, vaikka kevään sateet jossain vaiheessa hieman vaivasivatkin. Kasvustot lähtivät loistavasti kasvuun, kun lämmintä riitti ja maassa oli kosteutta riittävästi.

– Ensimmäisestä säilörehusadosta tuli hyvä, Tapani kertoo.

Hän viljelee itse nurmien lisäksi ruista, kauraa ja härkäpapua.

Kesällä, varsinkin heinäkuussa oli Laitilassa pitkä helleputki. Sadetta tuli laitilalaisen säätarkkailijan Eero Setälän tilastojen mukaan vain kolmena päivänä.

– Keskikesän kuumuus ja kuivuus verottivat viljasatoa. Syysviljat pärjäsivät paremmin kuin kevätviljat, Tapani sanoo.

Elokuussa puolestaan vettä saatiin kuin ämpäristä kaatamalla. Setälän mukaan kuukauden kokonaissademäärä oli 150 millimetriä, kun elokuussa tavanomaisesti sataa noin puolet vähemmän. Eniten vettä tuli 17. elokuuta, jolloin vesimittariin satoi 36 millimetriä vettä. Yhteensä sadepäiviä oli Laitilassa elokuussa 16.

– Sateet häiritsivät, kun puinti olisi ollut ajankohtaista. Onneksi tuli tämä poutajakso, Tapani viittaa elokuun lopun ja syyskuun alun keleihin.

Tänä syksynä Riku Tapani kylvi syysruista. Tapanin mukaan monet muutkin ovat syyskylvöistä innostuneet.

– Se tasaa riskiä ja työhuippuja. Myös tukijärjestelmä kannustaa talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen ja satopotentiaali on melko hyvä.

Syksyllä kylvetty vilja ehtii kasvamaan ennen talvea oraalle. Keväällä se lähtee aikaisin kasvuun, ja näin syysviljaa päästään korjaamaan muutamia viikkoja ennen kevätviljoja.

Lisäksi kun pelto on talvella kasvipeitteinen, sitoutuu maahan ravinteita ja hiiltä. Sateet eivät huuhdo ravinteita pois samoin kuin muokatuilta pelloilta.

– Tämä ei kyllä ole mustavalkoinen juttu. Myös perinteinen kyntö on perusteltu toimenpide tietyissä tapauksissa.

Tapanin mukaan kyntöä voidaan myös myöhästyttää myöhään syksylle tai kyntää ennen kylvöjä, jolloin maa on pidemmän aikaa kasvipeitteinen. – Tietyt maalajit ja kasvit vaativat kyntömuokkauksen viljelyn onnistumiseksi.

Syysviljassakin on omat riskinsä, muun muassa talvehtiminen. Ilmasto on muuttunut niin, että kunnon talven tulo on epävarmempaa.

Tulevalta talvelta maatalousyrittäjä toivoo selvää pakkasjaksoa.

– Yhtäjaksoinen talvi olisi tarpeen, että maa menisi routaan. Ja kun sitten tulisi kevät, niin silloin routa sulaisi kerralla.

Maan jäätyminen vähentää kasvitauteja ja tekee varsinkin savimaat rakenteeltaan paremmiksi.

– Routa muokkaa maata.

“Lampaat ja ylämaan naudat sopivat luomuun hyvin”

Riku ja Maria Tapani ryhtyivät luomuviljelijöiksi sukupolvenvaihdoksen jälkeen kaksi vuotta sitten. Nyt siirtymäkausi on lopuillaan.

– Ensi vuonna voimme jo saada luomusatoa.

Tapanit kertovat, että luomuun siirtymisen taustalla on ajatus siitä, että peltojen ravinteikkuus kasvaa, vaikka satomäärä onkin laskenut.

– Olen joutunut vaihtamaan ajatusmaailmaani. Ennen luomua keskittyminen painottui satokasvin tehokkaaseen tuottamiseen. Nyt pitää ajatella laajemmin. Pyrin parantamaan maan rakennetta ja lisäämään maan viljavuutta monipuolisella nurmipalkokasvien viljelyllä, Riku Tapani sanoo.

Luomuviljely on Tapanien mukaan yleisesti kasvattanut suosiotaan, mutta Laitilassa vähemmän, koska paikkakunnalla on niin paljon erikoiskasvien kuten vihannesten viljelyä.

– Lampaat ja ylämaan naudat sopivat luomuun hyvin. Ja on täällä tiloja, jotka ovat pitkäänkin olleet luomussa. Luomukanaloitakin löytyy.

Uuhia Tapanin tilalla on noin 60 ja ylämaankarjan nautoja viisi.

– Sudet ovat riskitekijä. Mitään vahinkoja ei ole vielä onneksi tullut.

Perheen nuorin, 10 kuukautta vanha Hilma -vauva on päiväunilla. Esikoinen, 2,5-vuotias Emma täyttää keittiön pöydän päässä tarrakirjaa.

Tapanit uskovat maatalouden tulevaisuuteen.

– Uskon, että ruokaa tuotetaan ja sitä tarvitaan, Riku Tapani sanoo.

Tapanin mukaan todennäköisesti viljelijöiden määrä tulee vähenemään entisestään. Hänestä on huono suuntaus, että ruokahuolto on menossa vain harvojen ihmisten käsiin.

– Toivon kanssaviljelijöille, että pärjäävät. Elinvoimainen maatalous ruokkii myös muita työpaikkoja tällä alueella.

Tapanin mielestä maatiloilla tulisi olla olla nykyistä paremmat mahdollisuudet kehittyä, ettei tilanpito olisi vain tuotannon ylläpitoa.

Maatilalla työt seuraavat vuodenkiertoa. Tällä hetkellä Tapaneilla työn alla ovat peltojen syysmuokkaukset, lampaiden kerinnät ja sorkkien leikkuu. Tilalla valmistaudutaan karjan sisälle siirtämiseen.

– Kohta tulee pieni ruuhka, että saadaan paikat kuntoon ja eläimet sisälle.