Oikeuksia ilman velvollisuuksia?

0

Tatu Ujula

Minulla oli elokuun lopussa kunnia pitää Ypäjän kunnan puolesta puhe paikallisessa kutsuntatilaisuudessa. Mietin sitä, mihin sanomaan kiteyttäisin varusmiespalveluksen merkityksen .

Ajattelin asiaa yhteiskunnan ja omien kokemusteni pohjalta. Päädyin lopputulokseen, että kaikki kilpistyy oikeuksien ja velvollisuuksien ympärille. Rakensin puheeni tämän pääviestin ympärille. Seuraavat lainaukset on poimittu puheestani.

”Nykyaikana puhutaan paljon oikeuksista. Meillä suomalaisilla niitä onkin iso liuta. Kuten jokainen historian tunnilla kuunnellut tietää, ne oikeudet on lunastettu kalliilla hinnalla.”

Yhteiskuntamme on rakentunut oikeuksien varaan. Suomalaisilla onkin lain sallimissa puitteissa lukuisia oikeuksia. Mitään ei kuitenkaan ole saatu ilmaiseksi.

Oikeuksien puolesta on taisteltu verisesti. Onko meillä riittävästi yhteiskunnallista keskustelua siitä, mitä meidän tulisi tehdä vastineeksi näistä mahtavista oikeuksista?

”Oikeuksien lisäksi toivoisin keskustelua velvollisuuksista. Yhdysvaltojen presidentti John F. Kennedyn sanoin: ”Älkää kysykö mitä maa voi tehdä teille – kysykää, mitä te voitte tehdä maallenne”. Uskon vilpittömästi, että ihminen, joka vaatii itseltään kurinalaisuutta, pääsee elämässään lopulta helpommalla kuin henkilö, joka yrittää mennä siitä mistä aita on matalin. Elämä ei nimittäin palkitse laiskottelua, vaan järjestelmällistä työskentelyä.”

Minun mielessäni varusmiespalvelus on näiden velvollisuuksien toteuttamista puhtaimmassa muodossaan. Monesti käymämme keskustelu sosiaalisessa mediassa koostuu, tavalla tai toisella, oman edun tavoittelusta.

Tiettyyn pisteeseen asti vietynä siinä ei ole mitään pahaa. Jos kuitenkin oma napa on universumin keskipiste, on uhkana se, että emme näe metsää puita. Jos emme pidä huolta toisistamme ja tästä maasta, ei yksilölle yksinkertaisesti jää paikkaa mihin mennä.

Varusmiespalveluksessa korostuu kurinalainen, välillä myös epämukavuusalueella tapahtuva, toiminta. Mutta eikö myös elämässä pohjimmiltaan ole tästä kysymys?

Aina ei voi olla juhlapäivä. Jokainen tietää, että elämä ei aina ole ruusuilla tanssimista. On oma taitonsa hyväksyä vastoinkäymisten katkera kalkki ja keskittyä elämään mahdollisimman hyvä elämä omista lähtökohdista.

Siinä auttaa, kun tiedostaa omat velvollisuutensa. Se ei tietenkään ole yhtä helppoa kuin somessa räyhääminen, mutta kantaa pidemmälle.

Kirjoittaja on kotoisin Laitilasta ja työskentelee Ypäjän kunnanjohtajana.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here