Halu opiskella tietyssä koulussa voi viedä jopa satojen kilometrien päähään

0
Alma Kantonen opiskelee Ruovedellä.

Tinja Jalonen

Yhdeksännen luokan jälkeen toisen asteen koulutusvaihtoehtoja mietittäessä päädytään usein johonkin melko lähellä sijaitsevaan kouluun. Aina on kuitenkin myös niitä, jotka lähtevät kauemmas opiskelemaan, kun läheltä ei löydykään toivottuja mahdollisuuksia. Tutustumme nyt muutamaan keväällä yläasteen päättäneeseen ja heidän erikoisopintoihinsa.

Niklas Kilpi aloitti syksyllä opiskelut Kainuussa, Sotkamon lukion urheilulinjalla. Hän päätyi valitsemaan juuri tuon lukion, sillä siellä on hyvät mahdollisuudet pelata pesäpalloa, joka on suuri osa Niklaksen arkea. Jo ala-asteella Niklas törmäsi lukioon esittelyyn netissä, eikä kiinnostus sitä kohtaan laantunut.

Urheilulinjalle päästäkseen oli pääsykokeet, joissa testattiin lajitaitoja sekä haastateltiin hakijoita. Koulun sijaitessa yli kuudensadan kilometrin päässä Laitilasta, oli itsestäänselvyys muuttaa. Nyt Niklas asuukin Vuokatissa opiskelijoille tarkoitetussa soluasuntolassa.

Sieltä noin kuuden kilometrin matka koululle taittuu polkupyörällä tai bussilla. Niklaksella oli jo entuudestaan muutamia kavereita, jotka tulivat samaan kouluun, mikä helpotti uuden arjen sujumista.

Lukion urheilupainotus näkyy aamutreeneinä ennen koulun alkua. Pidemmälle syksyä mentäessä treenit lisääntyvät, ja niitä on myös kouluaikana.

Treenit kerryttävät myös opintopisteitä, joita koko lukion aikana tulee suorittaa vähintään 150. Sotkamon lukiossa on käytössä e-kirjat, joihin Niklas kertoo jo tottuneensa, vaikka aluksi niiden käyttäminen toikin hieman haasteita. Tavoitteikseen lukion ajalle Niklas on asettanut saada hyviä arvosanoja sekä päästä pelaamaan pesäpalloa korkeammalle sarjatasolle.

Ronja Kantola lähti opiskelemaan Turkuun Ruiskadun Kampukseen liikunnanohjauksen perustutkintoa. Hän valitsi koulun, sillä liikunnanohjauksen perustutkinto oli ainoa ala, joka häntä kiinnosti.

Ronja törmäsi tietoihin koulusta netissä ja kiinnostui siitä sitä kautta. Kouluun hakemisen yhteydessä piti kuvata video, jossa tehtiin esimerkiksi kärrynpyöriä, ja lähettää se kouluun.

Ronja kertoo bussilla kulkemisen olevan välillä hieman raskasta ja miettineensä myös Turkuun muuttamista. Kuitenkin ajokortin saaminen ensi vuonna tulee helpottamaan kulkemista, kun ei ole riippuvainen bussiaikatauluista. Ennestään Ronja ei tuntenut koulusta ketään, mutta on tutustunut moniin uusiin ihmisiin ja saanut uusia kavereita.

Koulussa on paljon itsenäisiä näyttöjä, joissa jostakin annetusta aiheesta pidetään noin kymmenen minuutin ohjaus muille opiskelijoille. Opiskelu on muutenkin enemmän omatoimista.

Koulussa opiskellaan reaaliaineita, kuten äidinkieltä ja matematiikkaa ihan normaalisti. Aineissa on käytössä sekä tavallisia että e-kirjoja, joista Ronja on pitänyt enemmän e-kirjoista.

Halutessaan liikunnanohjauksen perustutkinnosta voi valmistua personal traineriksi. Ronja toivoo saavansa lisää itsevarmuutta erilaisiin ohjaustilanteisiin, oppivansa erilaisissa tilanteissa toimimista sekä erilaisten liikkujien huomioonottamista.

Alma Kantonen suuntasi opiskelemaan Ruovedelle, lähes kolmen tunnin ajomatkan päähän. Siellä häntä houkutteli Ruoveden lukion ratsastuslinja. Ratsastus ja hevoset ovat aina olleet suuri osa Alman arkea, ja hän halusi yhdistää ratsastuksen myös lukio-opintoihinsa. Tieto Ruovedellä sijaitsevasta lukiosta löytyi hänen etsiessään erilaisia toisen asteen koulutusvaihtoehtoja netistä.

Koulun sijainnin takia muuttaminen oli melko helppo valinta. Nyt Alma asuukin Ruhalassa, joka on Ruoveden lukion opiskelijoille tarkoitettu rivitaloalue kuuden kilometrin päässä koululta.

Asuntola sijaitsee aivan Ruoveden Ratsutallin kupeessa. Asuntojen terasseilta onkin hienot näkymät talleille sekä järvelle.

Tavallisen lukio-opiskelun lisäksi ratsastuslinjalla opiskelevilla on ratsastusta kaksi kertaa viikossa, vuoroin este- ja kouluratsastusta. Ennen koeviikkoa heillä on myös välikokeet, joissa näytetään osaamista este- tai kouluratsastuskokeen kautta.

Ratsastuksesta saa suoritettua myös opintopisteitä. Konkreettisen ratsastuksen lisäksi Alma kertoo tarjolla olevan myös teoriatunteja, joilla käydään läpi esimerkiksi hevosen anatomiaa.

Lukio on Alman mielestä lähtenyt hyvin käyntiin. Aluksi oli tietysti totuttelemista uuteen paikkakuntaan ja lukioarkeen, mutta nyt alkaa muodostua jo rutiineja. Koulussa käytetään sekä paperi että e-kirjoja ja molemmat ovat Almasta mukavia ja helppokäyttöisiä.

Itse hain Turun suomalaisen yhteiskoulun lukioon (TSYK) luonnontiedelinjalle. Halusin kyseiseen kouluun, sillä luonnontiedeaineet ovat aina kiinnostaneet minua ja TSYK:issä minulla on paljon mahdollisuuksia opiskella syventäviä koulukohtaisia kursseja luonnontiedeaineista.

Koin myös kiehtovana mahdollisuuden mennä aivan vieraaseen kouluun uudelle paikkakunnalle. Olin lukenut netistä paljon positiivista palautetta koulusta sekä siellä opiskelusta. Sain myös hyviä neuvoja yhdeltä viime kevään abilta TSYK:issä.

Kouluun hakiessani olin hieman jännittynyt sinne pääsystä, sillä keskiarvorajat TSYK:issä ovat tunnetusti korkealla. Ilokseni sain kesäloman alussa tietää olevani yksi tulevista 75:stä luonnontiedelinjalaisesta.

Luonnontiedelinjalla opiskelu poikkeaa jonkin verran tavallisesta lukio-opiskelusta. Luonnontiedelinjalaisena voi esimerkiksi jättää pois joitakin tavallisissa lukioissa pakollisia kursseja ottamalla niiden tilalle koulun tarjoamia luonnontiedeaineiden kursseja. Tarjolla on myös useita työ- ja kenttäkursseja, joita toteutetaan kaikkialla Turun saaristosta Lemmenjoelle asti.

Opiskelu TSYK:issä on lähtenyt hyvin käyntiin, ja lukion käytännöt alkavat jo tuntua luontevilta. Olen myös tutustunut moniin uusiin ihmisiin, vaikka aluksi jännittikin, kun en tuntenut ketään.

TSYK:issä käytössämme on pelkästään e-kirjoja, joiden käytön opettelussa on ollut omat haasteensa. Itse pidän enemmän ihan paperikirjoista, ja siksi olenkin hankkinut muutamasta aineesta oikean kirjan.

Kouluarjessani yhtenä merkittävä tekijänä on bussilla matkustaminen, sillä asun yhä Laitilassa eikä suunnitelmissani ole muuttaa Turkuun. Bussissa istuminen vie siis noin kaksi tuntia päivästäni ja sen lisäksi joudun usein odottamaan koulun jälkeen bussini lähtöä.

Matkustamiseen kuluva aika ei kuitenkaan valu hukkaan, sillä aamulla ehtii esimerkiksi nukkumaan bussissa. Iltapäivisin matka kuluu usein kotitehtävien parissa.

Olen asettanut itselleni myös tavoitteita lukion ajalle. Haluaisin oppia paljon uutta maantiedosta ja biologiasta, osallistua kenttäkursseille, olla aktiivisesti mukana koulun toiminnassa sekä muodostaa tarkemman suunnitelman siitä, mitä teen lukion jälkeen.