– Homma lähti vähän lapasesta, myöntää Outi Aaltonen , joka alun perin mietti pojalleen jotain tekemistä syyslomalle.
Se tekeminen muotoutui sitten jääkiekkotreeneiksi, joihin vetäjäksi löytyi kouvolalainen taitovalmentaja Jyri Saarinen . Kun Saarisen kalenterissa oli tilaa, muuttuivat yhdet treenit kahden päivän kiekkoleiriksi, jossa oli yhteensä neljät taitoharjoitukset. Kaiken lisäksi paikallinen ravintoloitsija sponsoroi leiriläisille lounaat. Koko leiripaketti syntyi muutamassa viikossa.
– Sana kiiri ja tästä saatiin hieno tapahtuma, Aaltonen kertoo.
Aaltonen kehuu erityisesti Jyri Saarisen kykyä innostaa jääkiekkojunioreita positiivisella otteella.
– Kaikki ovat hymyssä suin. Tämä ei ole totista, vaikka tehdään paljon.
Keskiviikkona, leirin viimeisessä loppupelissä raumalainen Iivari Heikkilä tulee vuorollaan vaihtoon. Hän kertoo, että treenit ovat olleet kivat.
– Paljon kivemmat kuin omat, lukkolainen sanoo.
Syyksi hän sanoo, että omissa treeneissä luistellaan enemmän. Iivari kertoo oppineensa leirillä ainakin kiekonkäsittelyä. Uusia kavereita Iivari Heikkilä ei ole saanut, hän kun on tunsi suuren osan leiriläisistä jo etukäteen.
– Olen pelannutkin Jyskeessä joku kolme vuotta, hän kertoo.
Iivari Heikkilä lähtee takaisin kentälle, ja vaihtopenkille istahtaa Jyskeen Efe Polat . Hän kertoo oppineensa leirillä pelaamista.
– Olemme tehneet kaikenlaista, hän sanoo.
Efen mukaan leirillä on ollut kivaa. Tästä on erityisen tyytyväinen taitovalmentaja Jyri Saarinen.
– Se on kaikkien tärkeintä. Jos sä et tykkää jostain asiasta, niin sä et tee sitä. Silloin kun taas on hauskaa, niin uppoudut siihen, on se sitten rankkaa tai ei.
Hänelle ovat tutuksi tulleet jäähallit Suomessa ja ulkomailla, sillä Saarinen pitää tekniikkatunteja ja -leirejä siellä, minne hänet halutaan. Nyt hän odottaa koronatilanteen rauhoittumista, jotta Yhdysvaltoihin suunniteltu leiri saadaan toteutukseen.
Laitila näyttäytyi miehelle positiivisesti. Leiriläiset ovat harjoitelleet miten vetopaikoille pääsee, harhautuksia ja laukaisua.
– Ei mitään valittamista kenenkään leiriläisen motivaation kanssa.
Maata kiertäessään Saarinen on havainnut, että vastaanotto on pienillä paikkakunnilla avoimempaa kuin suurissa. Myös yhteistyö seurojen välillä saa häneltä vahvan suosituksen.
– Me olemme niin pieni maa, että yhteistyötä tarvitaan.
Päätämme haastattelun, kun Saarisen pitää mennä pukukoppiin. Nopeimmat leiriläiset ovat saaneet jo varusteet pois päältä.
Saarista vastaan tulee yksi poika varustekassia perässään vetäen. Hän kysyy, että oliko leiri nyt siinä. Myönteisen vastauksen saatuaan poika sanoo reippaasti ja kohteliaasti:
– No kiitti ja morjens.
Hän ei tiedä vielä, että Jyskeellä on ajatuksissa saada Saarisen treeneille tulevaisuudessa jatkoa. Tarkat ajat ja paikat ovat vielä sopimatta.
– Tämä ei jää tähän. Ihan huipputyyppi, Outi Aaltonen toteaa.
