Kastettu saa nimensä kastepuuhun – Oikea puu istutetaan torjumaan ilmastonmuutosta

0
Kastepuut ovat erinäköisiä eri seurakunnissa. Laitilassa puun ulkomuotoa ja toteutusta mietti suunnitteluryhmä, ja teknisestä toteutuksesta vastasi Jouni Varjo. Laitilan seurakunnan kastepuuhun kiinnitetään sydämiä, mutta muissa seurakunnissa ne voivat olla lehtiä, enkeleitä tai vaikkapa lintuja.

Laitilan seurakunnassa pitkään suunnitteilla ollut kastepuu otetaan käyttöön Mikkelinpäivänä eli ensi sunnuntaina perhejumalanpalveluksessa.

Kastepuu on käytössä monessa suomalaisessa seurakunnassa. Laitilassa Jouni Varjon vanerista tekemään puuhun nostetaan punainen vanerisydän, kun kasteessa seurakuntaan liitetään uusi jäsen. Sydämessä lukee kulloinkin kastetun lapsen etunimet.

Sydän kiinnitetään puuhun kastetilaisuutta seuraavana pyhänä, kun kastetun nimi luetaan jumalanpalveluksessa.

– Kutsumme kastetun perheen tuolloin kirkkoon. Vanhemmat, isovanhemmat tai kummit voivat olla mukana laittamassa sydäntä. Mikkelinpäivänä sydämiä tulee puuhun ainakin yksi, kertoo kirkkoherra Petri Laitinen.

Tarvittaessa myös pappi voi kiinnittää sydämen kastepuuhun.

– Vertauskuvallisesti seurakunta on puu, jossa jokainen seurakuntalainen on tärkeä. Sydän merkitsee, että jokainen uusi jäsen on rakastettu, Laitinen kertoo.

Jokaisen kastetun perhe saa myös kastepuu-kortin. Siinä kerrotaan, että Laitilan seurakunta hankkii Suomen Lähetysseuran kautta jokaiselle kastetulle puun taimen, joka istutetaan Aasiaan tai Afrikkaan alueelle, jossa paikalliset ovat sitoutuneet ilmastonmuutoksen torjuntaan. Puu estää eroosiota ja sitoo hiiltä.

– Lapsissa on tulevaisuus, haastateltavat kertovat.

Laitilan seurakuntaan kastetaan vuosittain noin 50–60 lasta.

– Tänä vuonna on vähän enemmän syntynyt ja kastettu kuin aiempina vuosina, sanoo kokonimeltään Petri Tapio Laitinen.

Jouni Juhani Varjo kertoo, että kastepuussa on sydämiä varten noin 60 naulapaikkaa ja lisäksi sydämiä saa kiinnitettyä puun oksille. Hän arvioi, että puuhun mahtuu noin 150 sydäntä.

– Jos tila loppuu kesken, niin sitten olen luvannut tehdä uuden puun, Varjo sanoo ja hymyilee.

Kirkkoherran mukaan Laitilassa syntyneistä lapsista suurin osa kastetaan ja heistä tulee Laitilan seurakunnan jäseniä.

– Kasteprosentti on pysynyt hyvänä. Jos verrataan moniin muihin paikkoihin, niin osuus on korkea.

Kun kastetilaisuuksien määrää verrataan hautaan siunaamisiin, on kastettavia noin puolet vähemmän kuin haudattavia.

Laitilan seurakunta hoitaa kaikkien edesmenneiden hautaamisen, myös niiden jotka eivät kuulu kirkkoon. Suurin osa kuitenkin haluaa kirkollisen siunaamisen.

– Jos edesmennyt on toivonut, ettei halua kirkollista siunaamista, niin omaisten kanssa neuvotellaan, miten toimitaan, Laitinen sanoo.

Jouni Varjo on käsistään taitava laitilalainen, joka on vapaaehtoisena tehnyt kirkkoon monenlaisia esineitä. Viime aikoina hän on nikkaroinut esimerkiksi sakastissa olevat pikkupöydät käsidesille. Ulko-ovien läheisyydessä on kolehtihaavi, johon jokainen voi ohi mennessään tiputtaa kolehdin. Näin haavin ei tarvitse korona-aikana kiertää kädestä käteen.

Tarkkaavaisimmat huomaavat, että käsidesipöydillä ja kastepuulla on samanlaiset, ristinmuotoiset jalat.

Kastepuun teko oli Jouni Varjolle mieluisa tehtävä.

– Olemme toimineet kahdeksan lapsen kummeina jo edesmenneen vaimon kanssa.

Laitilan seurakunnan tilastoja vuoden alusta

  • Kastettu on yhteensä 41 henkilöä. Heistä kaksi oli nuoria ja loput vauvoja.
  • Hautaan siunaamisia on ollut 86. Näistä 40 oli uurnahautauksia.
  • Vihittyjä pareja on yhteensä 20.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here