Kunnilla iso rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa

0
– Laitilan kaupungintalon parkkipaikalla oleva sähköautojen latauspiste on ahkerassa käytössä, tietää ympäristöpäällikkö Tuija Kailaste. Kuvaushetkelläkin siihen oli kiinnitetty lataukseen kaksi sähköautoa.

Miinus 80 prosenttia. Sen verran Laitilan ja muiden Hinku-verkostoon kuuluvien kuntien pitäisi nipistää päästöjä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Suomessa on noin 300 kuntaa ja niistä 70 kuuluu Hinku-verkostoon. Laitilan tavoin kaikki muutkin Hinku-kunnat ovat sitoutuneet ilmastonmuutoksen hillintätoimiin sekä vaikuttamaan alueensa toimijoihin siten, että alueen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä tavoitellaan hiilineutraaliutta. Hinku onkin lyhenne sanoista hiilineutraali kunta.

Hiilineutraali kunta tuottaa ilmakehään hiilipäästöjä vain sen verran kuin se pystyy niitä ilmakehästä sitomaan. Hiilineutraali toiminta ei siis muuta ilmakehän hiilipitoisuutta ja tällöin nettohiilijalanjälki on nolla.

SANNA MARININ hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Päästöjen vähentämisen lisäksi hiilineutraaliutta voidaan tavoitella myös hiilinielujen vahvistamisella. Hiilinielulla tarkoitetaan sellaista prosessia, toimintoa tai mekanismia, joka poistaa esimerkiksi kasvihuonekaasua ilmakehästä.

Luonnollisia hiilinieluja ovat esimerkiksi meret, metsät ja kaikki kasvit, koska ne yhteyttävät. Yhteyttämisessä hiiltä siirtyy biomassaan ilmakehästä, jossa sitä on hiilidioksidin muodossa.

Euroopan unionin asettama tavoite on ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä ja 55 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.

KUNNILLA on iso rooli ilmastotyössä, muistuttaa ilmastopolitiikan asiantuntija Pauliina Jalonen Kuntaliiton yhdyskunta ja ympäristö -yksiköstä.

– Mikäli kunnat saavuttaisivat ilmastotavoitteensa, niiden päästöt puolittuisivat vuoden 2018 tasolta vuoteen 2035 mennessä. Määrä vastaa suuruusluokaltaan yli puolta päästövähennyksistä, joita Suomi tarvitsee koko maata koskevan hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi.

Valtio siis tarvitsee kuntia saavuttaakseen ilmastotavoitteensa, Jalonen sanoo, mutta lisää

– Samalla tavoin kunnat tarvitsevat kumppanuutta valtion kanssa esimerkiksi liikenteen päästöjen leikkaamiseksi.

Kuntaliitto on julkaissut kunnille oppaan ilmastotyön tueksi. Jalonen kertoo, että oppaaseen on koottu kunnan monet eri mahdollisuudet toimia ilmastotyössä.

– Tavoitteena on auttaa hahmottamaan kokonaisuutta. Kukin kunta voi sitten omista lähtökohdistaan valita sellaisia toimenpiteitä, jotka paikallisesti ovat vaikuttavia.

TAVOITTEELLINEN ilmastotyö vaatii kunnilta sekä hyvää ymmärrystä kokonaiskuvasta että suunnitelmallista otetta, korostaa Jalonen.

– Erilaisten ilmastoinvestointien kanssa on oltava liikkeellä niin, että kun esimerkiksi energiapuolen uusia investointeja tai korjausrakentamisen päätöksiä tehdään, niin niissä on ilmastonäkökohdat mukana.

Niin merkittävä kuin kuntien rooli ilmastotyössä onkin, niin yksin ne eivät ilmastokriisiä selätä.

– Kunta tarvitsee ilmastotyöhön mukaan alueensa yrityksiä, kuntalaisia ja muita yhteisöjä. Keskeistä on kunnan kyky motivoida, innostaa ja tukea muita.

MUTTA HUOMIOIVATKO kunnat ilmastopolitiikan asiantuntija Pauliina Jalosen mielestä ilmastotyön kylliksi toiminnassaan ja päätöksenteossaan?

– Ilmastotavoitteiden saaminen poikkihallinnollisesti koskemaan kunnan eri toimialoja ja yksittäisiä päätöksiä on prosessi, mitä varmastikin kaikissa kunnissa edelleen kehitetään.

Ilmastonäkökulman integroiminen mukaan päätöksentekoon vaatii joillakin osa-alueilla, vaikkapa kaavoituksessa, myös paljon osaamista.

– Se on asia, missä erilaiset työkalut ja palvelut tukevat kuntien päätöksentekoa ja ilmastotyötä.

  • Hinku-kuntien tavoite on vähentää päästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
  • Nykyisen hallitusohjelman tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä.
  • EU:n tavoite on saavuttaa 55 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta ja ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.
  • Opas kuntien ilmastotyön tueksi löytyy osoitteesta kuntaliitto.fi/julkaisut/2020/2031-ilmastonmuutos-ja-kunnat
  • IPCC:n (hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli) analysoi tieteellisesti tuotettua tietoa ilmastonmuutoksesta päätöksentekoa varten. Elokuussa julkaistiin uusin ilmastoraportti, josta koostettua tietoa löytyy esimerkiksi Ilmatieteenlaitoksen ja valtioneuvoston nettisivuilta.
  • Osoitteesta www.laitila.fi/ympäristö ja luonto löytyy paljon tietoa energia- ja Hinku-asioista.Ilmastonmuutoskin otettava huomioon

    Vaikka kasvihuonepäästöt saataisiin globaalisti kääntymään lähitulevaisuudessa laskuun, niin vahinkoa on jo tapahtunut. Kuntien pitääkin omassa toiminnassaan ottaa muuttuneet olosuhteet huomioon.

    Ilmastonmuutos vaikuttaa sään ääri-ilmiöiden yleisyyteen, mutta myös hitaita, pitkänajan ympäristönmuutoksia tapahtuu.

    – Yhdyskuntia rakennetaan 50–100 vuoden aikavälille, joten tämän päivän rakentamisessa pitäisi varautua ilmastonmuutokseen, sanoo ilmastopolitiikan asiantuntija Pauliina Jalonen Kuntaliitosta.

    Hän sanoo pääpainon olevan siinä, että kunnissa tehdään paikallista riskinarviota ja riskit huomioidaan kunnan varautumissuunnitelmissa.

    Esimerkiksi rankkasateiden lisääntymisen takia on hulevesisuunnitteluun kiinnitettävä huomiota, toisaalta on varauduttava vaikkapa ongelmiin, joita kuivat kaudet aiheuttavat pohjaveden laadulle ja määrälle.

    Samoin kunnassa voidaan miettiä, mihin uusia asuinalueita kaavoitetaan niin, että hiilinieluja vähennetään mahdollisimman vähän.

    – Kunnalla on varautumisvelvollisuus, minkä kautta kuntien tulee varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa, mitä sään eri ääri-ilmiöt ovat.

     

 

Kaupunginjohtaja Lauri Kattelus: “Laitilassa lähtökohta on varsin hyvä”

Kunnilla on erilaisia keinoja huomioida toiminnassaan ilmastonäkökulma.

– Kunnat esimerkiksi omistavat yleisesti ottaen sekä lämpölaitoksia että paljon kiinteistöjä ja niiden ratkaisut ovat usein ilmaston kannalta hyvinkin vaikuttavia, havainnollistaa Laitilan kaupunginjohtaja Lauri Kattelus .

– Laitilan kaukolämpö on 99-prosenttisesti uusiutuvaa kaukolämpöä eli se tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla.

Lisäksi kaupunki tuottaa aurinkosähköä paneeleilla ja on siirtynyt monissa kiinteistöissään maalämpöön.

– Sanoisinkin niin, että Laitilassa on ilmastotyötä ajatellen lähtökohta jo varsin hyvä, kaupunginjohtaja linjaa.

KAUPUNGIN ilmastonäkökulma voi olla vaikkapa sen huomioimista, miten saavutettavissa palvelut ovat.

– Sujuva arki on usein myös hyvää ilmastopolitiikkaa, Kattelus kuvaa.

Hän korostaa, että ilmastonäkökulman tulisi olla osa kaikkea kunnan päätöksentekoa ja toimintaa – silloinkin, kun asiassa ei edetä ilmastonäkökulma edellä.

– Ja sanoisin, että tämä toteutuukin tänä päivänä päätöksenteossa melko hyvin.

Kunnan toiminnassa ilmastonmuutoksen torjunta huomioidaan esimerkiksi uusia rakennuksia suunniteltaessa tai liikenneratkaisuissa. Ilmastonäkökulman huomioiminen myös arkipäiväistyy koko ajan: on pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että ihmiset miettivät lentämisen ilmastovaikutuksia, lämmitysjärjestelmiä, kierrättävät muovit ja pahvit tai että päiväkodeissa on ympäristökasvatusta.

– Asiat ovat viime vuosina menneet valtavasti parempaan päin, eikä mielestäni ole mitään syytä uskoa, etteikö hyvä kehitys jatkuisi, Kattelus sanoo ja muistuttaa, että julkisten toimijoiden yksi tärkeä tehtävä on pitää esillä ilmastonäkökulmaa.

Katteluksen tavoin Laitilan ympäristöpäällikkö Tuija Kailaste korostaa, ettei yksikään toimija yksin selätä ilmastokriisiä.

– Mukaan tarvitaan niin julkiset toimijat, yritykset kuin yksittäiset ihmisetkin.

KAUPUNGIN Hinku-työryhmässä eri yhteistyötahot pohtivat keinoja torjua ilmastonmuutosta.

– On tärkeää, että kunnat tarjoavat palveluja, joihin on vaikkapa pienten yritysten tai kuntalaisten helppo lähteä mukaan. Monet vaikuttavistakin ratkaisuista tehdään ruohonjuuritasolla, muistuttaa Kailaste.

Hänestä ihmiset usein ajattelevat Hinku-tavoitteita paljon monimutkaisemmin kuin mistä todella on kyse.

– Saatetaan ajatella, että ilmastonäkökulman huomioiminen hankaloittaa asioita, vaikka usein ne myös tuovat säästöjä, luovat viihtyisyyttä ja sujuvoittavat arkea. Esimerkiksi kierrättäminen vähentää sekajätteen määrää ja kun jäteastiaa tyhjennetään harvemmin, se tuo säästöä.

Kummankin puheessa esiin nousee paikallisen jäteyhtiön merkitys.

– Helistölä tekee äärimmäisen hyvää työtä ja lisää ansiokkaasti tietoa muun muassa kierrättämisestä ja jätealaan liittyvästä teknologiasta.

Kailaste kertoo viime vuonna avatun kaupungin kierrätyskeskuksen saaneen erinomaisen hyvän vastaanoton.

LIIKENNE on yksi merkittävistä päästöjen aiheuttajista ja iso osa tieliikenteen päästöistä syntyy muutaman kilometrin pituisista matkoista, jotka voitaisiin tehdä vähäpäästöisesti joko joukko- tai kevyellä liikenteellä. Laitilassa joukkoliikennettä ei ole, mutta yksityisautoilun vähentäminen on tavoite Laitilassakin.

– Meillä on käynnissä parhaillaan kestävän liikkumisen edistämisohjelma, jossa pääpaino on kävelyn ja pyöräilyn lisäämisessä. Pyrimme osaltamme luomaan ympäristöä, joka houkuttelee liikkumaan kävellen tai polkupyörällä, ympäristöpäällikkö Tuija Kailaste kertoo.

Kävelyn ja pyöräilyn edistämishanke linkittyy kahteen muuhun hankkeeseen eli suunnitteilla olevaan keskusta-alueen kehittämishankkeeseen sekä jo hyvään alkuun päässeeseen Sirpunpuiston kehittämiseen ja kunnostukseen.

– Nämä kolme hanketta tukevat hyvin toisiaan, sillä ne vaikuttavat paljon viihtyvyyteen ja tukevat kestävää liikkumista. Tavoitteena on esimerkiksi lisätä työ- ja koulumatkapyöräilyä.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here