Metsänomistajat Puntarissa

0
Helmi Harmovaara seuraa, miten Lassi Heikkilän monitoimikone kaataa, karsii, katkoo ja mittaa männikön puita.

Metsänhoitoyhdistys Lounametsä järjesti edellislauantaina puunkorjuunäytöksen. Kyseessä oli Laitilan ja Mynämäen toimistojen yhteistapahtuma. Esittelykohteena oli Matti Junttilan 60-vuotias männikkö Koverossa Puntarintien varressa.

– Hienoa on nähdä, miten puu kaatuu noin vain massiivisesti alas, sanoo 13-vuotias Helmi Harmovaara.

Metsänomistajia on tapahtumissa aina hyvin liikkeellä. Metsänhoitoyhdistys Lounametsä on metsänomistajien oma yhdistys. Yhdistyksen jäseninä on pääosa metsänomistajista.

– Me edistämme metsänomistajien elinkeinoa ja olemme metsänomistajien edunvalvoja, sanoo metsäpäällikkö Valtteri Katunpää.

Tapahtuman keskipisteenä ollut metsäpalsta on uudistettu kylväen vuonna 1960. Männikössä pidettiin edellisen kerran korjuunäytös vuonna 2007. Silloin tehtiin ensiharvennus. Tällä kertaa palstalla tehtiin väljennyshakkuu.

– Väljennyksellä haetaan parempaa tuottoa metsälle. Tällä kohteella on ongelmia ylitiheyden ja okakaarnakuoriaisten kanssa. Tuholaiset eivät juurikaan iske alle 50-vuotiaisiin metsiin. Täällä ovat ensimmäiset merkit näkyvissä. Erilaisia tuholaisia on metsissä niin paljon, että tuntuu ihmeelliseltä, että yhtäkään puuta on vielä elossa, vitsailee metsäasiantuntija Kari Laiho.

Metsäpalstalta poistetaan puuta keskimäärin kolmannes jokaisella korjuukerralla. Esittelykohteelta saadaan sekä tukkia sahatavaran raaka-aineeksi että energiapuuta ja jonkin verran puuta myös sellunvalmistukseen. Erityispiirre Lounais-Suomessa on pikkutukin teko jopa yhdeksän senttimetrin läpimittaisiin asti.

– Me olemme puunjalostuksen alkulähteellä. Teemme puun myyjälle mahdollisimman hyvän tilin, ja siksi jokaisesta puusta tehdään mahdollisimman hyvin hiiltä sitovan tuotteen aihio, pikkutukeista saadaan muun muassa riista-aitoihin sopivia tolppia, kuvailee Kari Laiho.

– Metsänhoidon pitäisi olla jatkuvaa. Joka vuosi pitäisi tehdä jotakin jollekin metsälohkolle, jotta metsä säilyisi terveenä, kiteyttää metsäasiantuntija Harri Suominen.

Typpilannoitus on tehty esittelyssä olevassa Matti Junttilan männikössä keväällä 2008. Lannoitusvaikutus näkyy selvästi puiden poikkileikkauksissa. Hiiltä sitoutuu puihin lannoituksen ansiosta kiihtyvällä tahdilla.

– Ensi vuosi tulee tällä tietoa olemaan tuhkalannoitusvuosi. Saamme puutuhkaa helikopterilla levitettäväksi. Suopohjat ovat ensisijaisia kohteita, mutta innokkaimmat ovat lannoittaneet tuhkalla myös kangasmaita, toteaa Kari Laiho.

Lounametsän järjestämässä tapahtumassa palkittiin metsätietämyskilpailussa menestyneet Sauli Lehto ja Reijo Heinonen. Palkintopöntöt on tehnyt Osmo Uuttera Lounapuun lahjoittamista energiapuista. Linnunpöntön tekeminen lahonneesta kuusesta on puun hyötykäyttöä parhaimmillaan.

– Metsätietämyskilpailussa kysytään aina, mitä oheiselle metsäpalstalle pitäisi tehdä. Jos metsä on hyvässä kasvussa ja harvennettu, vastaan, ettei mitään. Enkä saa yhtään pistettä, naureskelee Reijo Vuorinen.

– Raivaussahan kanssa on nyt mukavaa olla metsässä. Ei ole lunta, ei hellettä eikä hirvikärpäsiä, iloitsee Sauli Lehto.

Metsäpäivään osallistuneet tutustutettiin myös haketukseen. Lyhyen kävelymatkan päässä Olli Mäkisen maalla kävi kova ryske ja ryminä, kun puuta syötettiin murskaimeen. Puntarissa haketettavat puut toimitetaan pääosin Turku Energian Naantalin voimalaan. Haketusta suorittaa Lounapuu Oy, joka vastaanottaa metsänomistajilta karsittua rankaa, kokopuuta, latvuksia ja kantoja.

– Mikä puun pystöss pitä? No, tiätenki se puru, ko otetan kannon pääst pois, leukailee Ilmo Laiho.

Fakta

  • Mäntymetsä on uudistettu kylväen vuonna 1960.
  • Taimikonhoitotyöt ja nuoren metsän hoito (polttopuuhakkuut) on tehty 1970-luvulla.
  • Ensiharvennus on tehty metsurityönä talvella 1993.
  • Toinen harvennus ja korjuunäytös oli 22.11. 2007.
  • Typpilannoitus on tehty tällä kohteella keväällä 2008.
  • Tapanin -myrskyn 2011 ja Seija -myrskyn 2013 tuhot olivat yhteensä noin 15 m3/ha.
  • Kolmas harvennus tehtiin Lassi Heikkilän toimesta 9.10.2021. Puumäärä oli noin 270 m3/ha. Puustosta hakattiin harventaen noin 70 m3/ha.
  • Harvennushakkuissa poistetaan noin kolmasosa puustosta. Kaksi kolmasosaa jatkaa hiilen sitojina siten, että noin viidessä vuodessa hakattujen puiden verran on syntynyt uutta puuta hiiltä sitomaan.
  • Hakkuussa tukkiprosentiksi tulee männyllä pikkutukkeineen yli 90 prosenttia.
  • Metsän kokonaistuotto on ollut 375 m3/ha 60 vuoden aikana eli 6,2 m3/ha vuodessa.
  • Kasvu on nyt 4 % eli noin 8 m3/ha. Paras arvokasvu on nyt menossa.
  • Okakaarnakuoriainen on läsnä kohteella. Tilannetta tulee tarkkailla.
  • Ennakkoraivauksessa on säästetty kaikki katajat.

    Faktan lähteet: Metsänhoitoyhdistyksen tilakortit/Ukko Aaltonen 1963–1992 sekä Jaakko Raula ja Kari Laiho 1993–