Nuoret kaipaavat vapautta elää rauhassa – Antti Marttila voitti lukiolaisten puhetaitokilpailun

0
Puhetaitokilpailun voittajan Antti Marttilan palkitsi Lions-piirin piirikuvernööri Eija Kesti.

Nuorille rauha ei merkitse sodan vastakohtaa, vaan vapautta elää rauhassa myös vainolta ja kiusaamiselta. Tämä korostui lukiolaisten puhetaitokilpailussa, jonka LC Uusikaupunki / Merettaret järjesti Uudessakaupungissa.

Kilpailuun oli kutsuttu lukiolaisia Laitilasta ja Uudestakaupungista. Toista kertaa järjestetyn kilpailun voittajaksi valittiin Antti Marttila Laitilan lukiosta. Kilpailun aiheena oli Uudenkaupungin rauhan juhlavuoden kunniaksi rauha. Osallistujat saivat valita kahdesta aiheesta: Uusikaupunki, Rauhan kaupunki tai Minä suomalainen nuori – pystynkö edistämään rauhaa omassa ympäristössäni tai maailmanlaajuisesti. Puhe sai kestää 3– 5 minuuttia.

Tuomaristo joutui Uudenkaupungin Demo-tilassa vaikeaan tehtävän eteen, sillä kilpailuun osallistuneet lukiolaiset olivat kaikki lahjakkaita puhujia.

Voittajaksi valitun Antti Marttilan puhe käsitteli koulukiusaamista.

– Puhe oli ratkaisukeskeinen ja selkeä. Se oli niin hyvä puhe, että se kannattaisi viedä koulumaailmaan, tuomariston puheenjohtaja, Lions-piirin piirikuvernööri Eija Kesti kiitteli.

Antti Marttila totesi palkinnonjaon jälkeen, ettei hän olisi uskonut voittavansa kilpailua.

– Mutta heti kun kuulin kilpailusta, päätin osallistua. Olen aina seurannut politiikkaa, ehkä sen vuoksi myös puhetaito kiinnostaa.

Hän uskoo, että puhetaidosta on hyötyä myös työelämässä. Marttila aikoo lukion jälkeen hakea insinööriopintoihin.

Laitilan lukiosta kilpailuun osallistui myös Heta Harikkala , joka käsitteli puheessaan eettisiä valintoja. Harikkala kertoi, miten vaihto-oppilasvuosi Yhdysvalloissa oli vaikuttanut häneen vahvasti.

– Sain paikallisia kavereita ja ystäviä myös muiden maiden vaihto-oppilaista. Kun on kavereita Yhdysvalloista, Ruotsista, Brasialiasta ja Sveitsistä, teen kaikki valintani harkiten, miten ne vaikuttavat muiden maiden kulttuuriin. En halua tehdä mitään, mikä suoraan tai välillisesti aiheuttaisi pahaa muualla.

Harikkala vetosi käyttämään harkintaa esimerkiksi vaatteiden ostamisessa.

– Lasten ei kuulu olla työmyyrinä länsimaiselle kulutuskulttuurille.

Uudenkaupungin lukiosta kilpailuun osallistuivat Aada Puukki, Saana Soinu, Silja Pietilä ja Bohumil Kotlár .

Silja Pietilä piti rauhan kriteerinä vapautta syrjinnältä.

– Me nuoret käymme joka päivä vapauden sotaa, taistelemme oikeudesta tasa-arvoon ja onnellisuuteen, rakkauteen ja omasta kehosta päättämiseen.

Aada Puukin puhe oli tyylillisesti kuin taideteos. Puhe alkoi runollisella kuvauksella Uudestakaupungista ja teki aikamatkan Ison vihan aikaan. Hän nosti tästä ajasta teemaksi eriytymisen “mikrosodan”.

– Rauhan solmiminen vaatii yhteisymmärrystä ja sen ylläpitäminen paljon työtä.

– Avain rauhaan löytyy meistä itsestämme. Jokainen meistä voi olla rauhanneuvottelija.

Saana Soinu aloitti puheensa Afganistanin tilanteella ja miten yksilönä siihen voisi vaikuttaa. Hän nosti esille myös seksuaalisen häirinnän ja kehorauhan. Soinun mielestä kehorauha ei tule riittävästi näkyviin mediassa.

Bohumil Kotlár kertoi, miten hän oli muuttanut Slovakiasta Suomeen seitsemän vuotta sitten ja miten nuorisokulttuuri täällä eroaa hänen kotimaastaan. Hän peräänkuulutti empatiaa ja ikäihmisten arvostusta.

Pikkukaupungin rauha Uudessakaupungissa oli tehnyt hänen vaikutuksen.

– Ihmissuhteet ovat tärkeitä, kun rauhasta puhutaan.

LC Uusikaupunki /Merettaret palkitsi kaikkiaan kolme lahjakasta puhujaa. Toiselle sijalle tuomaristo nosti Aada Puukin ja kolmanneksi Bohumil Kotlárin. Kilpailun tuomaristoon oli kutsuttu Lions-piirin piirikuvernööri Eija Kesti , Uudenkaupungin hyvinvointijohtaja Jan Vuorenlaakso ja Laitilan Sanomien päätoimittaja Teija Uitto .

Laitilan Sanomat julkaisee voittajan puheen kokonaisuudessaan tässä lehdessä.

Kun miettii sanaa rauha, kaikille tulee ensimmäisenä mieleen sota. Itse määrittelisin rauhan seuraavasti: Henkilö voi vapaasti tehdä mitä haluaa riippumatta ulkoisista tekijöistä. Tilanne on rauhan vastakohtainen, jos on meneillään esimerkiksi sota, vaino jotain ihmisryhmää kohtaan tai ihan vain kiusaaminen. Kiusaaminen kuulostaa aika laimealta näihin muihin verrattuna. Jos mennään aikaisemman määritelmän mukaan, se kuuluu siihen joukkoon.

Kiusaaminen on näistä kolmesta kaikkein yleisin. Sen estäminen ei ole kuitenkaan helppoa, koska sitä on ensinnäkin vaikea havaita. Kiusaamiseksi voidaan laskea jopa pienet eleet, kuten ohi katsominen, mutta tappelu voi olla pelkkää leikkimistä. Ryhmän ulkopuolelta kiusaamista on vaikea tunnistaa, kuten opettajan nähdä sitä leikkivien oppilaiden joukosta, ja useimmiten siihen puuttuminen onnistuu ainoastaan kovilla toimilla, kuten pitkien puhutteluiden pitäminen, joka voi jopa pahentaa tilannetta entisestään. Siksi on kaikkein järkevintä puuttua kiusaamiseen sisältä käsin. Jokainen meistä voi puuttua kiusaamiseen jollakin tapaa. Joko kertoa siitä eteenpäin tai puuttua suoraan siihen tilanteeseen.

Kiusaamisen estämiseen voi käyttää eri keinoja. Itse suosittelen asettumista uhrin rinnalle ja tyrmätä kiusaajan sanomiset. Kuitenkaan siinä ei saa vaihtaa kiusaamisen suuntaa, että kiusaajasta tulisi uhri. Toinen keino on ottaa kiusaaja sivummalle ja keskustella hänen kanssa asiasta. Se onnistuu vain, jos kiusaajia on yksi tai kaksi. Tässä keinossa on riskinä itse joutua kiusaamisen uhriksi, mutta riski pitää ottaa. Jos sä epäonnistut, ole sisukas ja varsinkin, jos heitä on kaksi. Kolmas tapa on keinoistani heikoin, mutta paras, jos kiusaajia on useampi. Vie uhri pois paikanpäältä tai saata hänet perille, jos on pakko mennä kiusaajien lävitse. Sillä tavalla kiusaaminen ei lopu, mutta uhri saa siitä hetkellisesti mielenrauhan. Samalla voit jutustella hänen kanssaan mukavia, mutta se ei ole pakollista.

Suomessa suurin rauhaa estävä tekijä on kiusaaminen. Lähes jokainen meistä kokee kiusaamisen jossain kohtaa elämäänsä. Tiedän, että me eletään juuri nyt kiireistä aikaa, jolloin kellään ei ole arkisin aikaa mihinkään ylimääräiseen. Mutta se kiusaaminen voi pahimmillaan johtaa traumoihin loppu elämäksi, joten voit varmaan antaa tilanteen hoitamiseen edes 10 minuuttia. Ei se pieni myöhästyminen haittaa. Tehdään tästä paikasta kaikille parempi paikka lopettamalla kiusaaminen. Tehdään yhdessä Uudestakaupungista, Varsinais-Suomesta sekä koko muusta Suomesta #kiusaamisvapaavyöhyke.

Antti Marttila