Ruususota

0

Oppikoulussa kuulin Ruusujen sodasta. Liittyi Englannin historiaan. Nyt on Suomessa ihan kotikutoisena julistettu sota yhtä ruusulajia vastaan. En tiedä oikein, mitä ajattelisin.

Kurttulehtiruusu on tässä maassa joutunut henkipatoksi. Asetuksella se on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Toisen maalta sitä ei kumminkaan ole lupa lähteä poistamaan.

Jälkiviisaana voisi todeta, että olisi ehkä kannattanut tutustua kasvin alkuperään perusteellisemmin jo vuosikymmeniä sitten. Se on Tyynen valtameren rannoilta kotoisin oleva suolaa sietävä laji. Niinpä siitä tuli liikenteenjakajien ja tienvarsi-istutusten suosikkilaji – se kesti maantiesuolaa. Pohjanmaan taimiston omistajarouva kertoi minulle, että Lapin tiepiiri osti heiltä 70-luvulla kurttulehtiruusun taimia niin paljon, että heillä oli toimitusvaikeuksia.

Kasvi oli muutenkin vuosikymmeniä julkisten istutusten luottokasvi. Sitä istutettiin puistoihin, kerrostalopihoille, hautausmaille…. Kun muutimme Ruukkiin, naapuri oli istuttanut sitä raja-aidaksi. Kymmenen vuotta siedin sen puolivarjossa ränsistymään pyrkivää olemusta ja ikävää taipumusta tehdä runsaasti juurivesoja. Sitten kävin pyytämässä lupaa sen hävittämiseen. Sinnikäs kaveri: nostaa vieläkin nokkaansa joka kesä jostakin kohdasta.

Meidän raja-aita ei juuri kiulukoita tehnyt ja jos teki, eivät ne ainakaan ehtineet kypsyä. Onko ilmasto lämmennyt niin paljon, että kiulukat ehtivät nykyään Pohjois-Suomessakin kypsyä? Jos eivät, koko maan kattava, mittava hävitysurakka on kallista, turhaa työtä.

Etelä-Suomessa muistan kadehtien katselleeni kurtturuusun punoittavia, komeita, nauriinmallisia kiulukoita. Noista saisi ruusunmarjasosetta kohtuullisella työllä.

Mikä se sitten on tämän ruusun ongelma? Monet muutkin ruusut ovat viheljäisen piikkisiä ja juurivesoilla leviäviä, mutta kurtturuusun tekee kuulemma ongelmalliseksi se, että linnut syövät sen kiulukoita ja levittävät siemeniä ulosteensa mukana. Otollisella paikalla rantojen hietikoilla muodostuu luontaisen lajiston syrjäyttäviä tiheikköjä. En kiellä ongelmaa, mutta…. Tultiinko yleistä hävitysmääräystä antaessa ajateltua, että kyseistä ruusulajia kasvaa istutettuna yleisesti maapallolla, myös Suomen lähialueilla?

Kurtturuusujahti on saanut tunnolliset, mutta huonon lajituntemuksen omaavat ihmiset hävittämään pihoiltaan paljon muitakin ruusuja. Olen ohjeistanut säästämään ainakin kaikki kerrotut ruusut. Ja mikäli kiulukat ovat pitkulaisia tai tummia väriltään, kyseessä ei takuulla ole kurttulehtiruusu.

Näen mielelläni pidettävän huolta siitä, että luontoomme ei päästetä leviämään sinne kuulumattomia lajeja. Oman tonttini raja-alueillakin olen käynyt yhden naisen sotaa jättiputkea ja jättipalsamia vastaan.

En ole asiantuntija sanomaan, millainen ongelma kurtturuusu on rannoilla, mutta tehokkuuteen taipuvana olisin kyllä kohdistanut torjuntatoimet niille. Myyntikielto olisi ollut perusteltu heti ongelman havaitsemisen jälkeen. Miksi unohdettiin valistuksen voima?

Inga Nuojua

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva biologi, joka on kotoisin Laitilasta.