Soukaisissa on kahden Efraimin kirkko

0
Himmeli on Kirsti Vuorisen valmistama.

Ossi Nyström

Keskiajalla oman seurakuntansa muodostaneen ja Laitilan kappelina ainakin vuodesta 1544 toimineen Perttelin kirkon historia ulottuu tarinoiden mukaan aina 1150-luvulle saakka. Kerrotaan, että Pyhä Henrik määräsi tuolloin kirkonpaikan kulkiessaan Soukaisten kautta Kokemäelle.

Nykyinen kirkkorakennus on rakennettu noin vuonna 1800. Ennen 1800-lukua Valvosten rukouskellon paikalla Valkossa sijaitsi ilmeisesti pieni puukirkko.

– Täällä on voinut olla useampiakin rakennuksia, mutta tämän kirkon perustus on 1600 – 1700-luvulta. Tämä kirkkorakennus on 1700–1800-luvun taitteesta. Ensin oli vain tämä kirkkosali, myöhemmin tuli asehuone ja eteinen, Soukaisten kirkon suntiona toimiva Irmeli Nieminen kertoo.

Soukaisten kirkosta on alettu puhua vasta verrattain myöhään.

– Tätä on kutsuttu ensin Valvon kirkoksi. Soukaista ei ole ollut, vaan tämä on ollut kaikki Valkoa, Valvon kylää. 1800-luvun alussa alkaa asiakirjoissa näkyä Soukaisten kirkko.

Merkintä paikalla olevasta kirkkomaasta löytyy kuitenkin jo 1700-luvun kartoista.

– Luita löydettiin pitkältä matkalta, kun kouluun tehtiin tietä. Ne on viety pääkirkon hautausmaalle.

Vainajia tuotiin Soukaisten kirkkomaalle niin härän vetämillä vaunuilla kuin kantaenkin.

– Tätä pidettiin oikein pyhänä kirkkona. Tässä oli maalattia, ja tänne on myös haudattu ihmisiä. Vainajia on tuotu aina Raumalta, Kokemäeltä, Köyliöstä, Eurasta, Lapista, Hinnerjoelta ja kauempaakin.

Erityisesti hinnerjokelaiset pitivät kirkkoa kuin omanaan.

– Tästä on kirjoitettu, että ruumissaattueiden jäljet säilyivät ja näkyivät metsissä pitkään. Antti Rouhio kirjoitti Laitilan Sanomissa vuonna 1999, että Lapista kulkenut polku oli tunnistettavissa vielä tuolloin. Mutta hautauksia tähän ei ole tehty enää 1700-luvun jälkeen.

1700-luvusta muistuttavat myös kirkon vanhin kolehtihaavi vuodelta 1797 ja Laitilasta tuotu neliosainen alttarikehä vuodelta 1770. Alttaripöytä sen sijaan on myöhempää perua. Sen on valmistanut Efraim Lindgren vuonna 1902.

– Lindgren oli puuseppä ja kraatari, joka neuloi ihmisille vaatteita, mutta olisi halunnut papiksi. Hän asui tuolla runsaan kilometrin päässä. Hän saarnasikin vähän ja teki tänne maalauksia, mutta oli köyhä poika, eikä hänellä ollut koulutusta, ja hänellä oli kova viinanhimo. Olen jostain lukenut, että hän oli tummaverinen komea mies, jolla oli hyvä lauluääni, mutta papit eivät häntä tänne hyväksyneet.

Lindgren veti johtopäätökset ja perusti oman kirkkonsa, jossa hänellä oli harras kuulijakunta.

– Hän ympäröi kirkkonsa kivillä, istutti unikoita, joita vieläkin tulee silloin tällöin sieltä. Kuusikymmentäluvulla oli vielä taloissa hänen omakustanteena tekemäänsä Kuusi hengellistä virttä -vihkoa. On pitänyt laittaa lehteen ilmoitus, että vieläköhän tuo joltain löytyisi.

Lindgrenin kirkkoa ei enää ole ja kiviaitakin on levitetty pois. Soukaisten toisen merkittävän Efraimin, Efraim Elon myöhemmin kouluna toiminut kotitalo on kuitenkin yhä paikoillaan kirkon lähellä.

Elon laskuoppi oli yli 50 vuotta oppikirjana Suomessa. Hän teki tänne kirkkoon saarnan 17-vuotiaana. Se käsinkirjoitettu yli kymmenensivuinen saarna on täällä tallessa. Se on saarnattu kirkossa jouluna 1885. Ajattele, mustekynällä kirjoitettu ja näin pientä käsialaa! Ja näin kaunis!

Kirkkoa on kunnostettu ja korjattu vuosien varrella useaan otteeseen. Myös alttarikehää on ehostettu.

Randenin Jouni , tämä verhoilija laittoi muutama vuosi sitten nämä kankaat, ja myös nuo pallit päällystettiin.

Vihkipallit ovat Markus Niron lahjoittamat.

– Nämä ovat olleet maatalousnäyttelyssä 1956, siellä oli jotain hääjuttuja. Silloin olivat Urho ja Sylvi Kekkonenkin täällä. Nämä ovat vanhat, antiikkiset vihkipallit, ja liittyvät Poukkaan. Ennen kuin Niron Markus kuoli, hän ilmoitti, että hän lahjoittaisi nämä tänne.

Soukaisten kyläyhdistyksen ylläpitämä Perttelin kirkko on tänä päivänä käytössä silloin tällöin. Koska kyse ei ole seurakunnan hallinnoimasta tilasta, sopii kukin tilan varaaja itsenäisesti tilaisuuksiensa kirkollisista toimijoista. Kirkon varaukset hoitaa Irmeli Nieminen.

– Täällä pidetään yleensä joulukirkko ja Kauneimmat joululaulut. Koululaiset käyvät täällä syksyllä, jouluna ja keväällä. Rukoilevaisseurat ovat kaksi kertaa kesässä. Sitten on vakiintunut Pieni suvisoitto juuri ennen juhannusta. Vihkimisiä ja kastetilaisuuksia on ollut.

Kirkkoon on mahdollista tulla tutustumaan milloin tahansa.

– Täällä on aina avain naulassa seinällä. Se on tuossa ihan esillä, eikä kukaan ole koskaan tehnyt mitään pahojaan, Nieminen kehuu.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here