Tutkija pitää mahdollisena, että Kodjalan kirkko on löytynyt

0
Kuvassa punaisella merkityt kohdat ovat maan alla olevia kiviä, jotka alueen keskiosassa muodostavat suoria, muinaiseen rakennukseen viittaavia linjoja. Oikealla näkyvät suorakaiteen muotoiset kohdat vaikuttavat haudoilta. Lukkalan puustelli on yksityisomistuksessa, eikä yleisöllä ole pääsyä tutkimusalueelle.

Kodjalan Lukkalanmäellä lokakuun alussa tehdyissä geofysikaalisissa tutkimuksissa on löytynyt selviä viitteitä muinaisesta kiviperustaisesta rakennuksesta. Turun yliopiston geologi ja arkeologi Jussi Kinnunen pitää mahdollisena, että tutkimuksessa löytyneet maanalaiset kivirivit ovat kuuluneet ainakin joiltain osiltaan vuonna 1754 Laitilan kirkkoherra Hedeenin kuvailemiin ”selviin jäännöksiin kirkosta ja kirkkomaasta Lukkalan vääpelinvirkatalon lähellä.”

– Maatutkauksen mallinnuksen perusteella on saatu vahvoja konkreettisia viitteitä siitä, että Kodjalassa Lukkalan puustellin eteläpuolella on suuren rakennuksen tai useamman pienemmän rakennuksen sekä mahdollisesti hautausten jäänteitä. Kun alueella tiedetään sijainneen keskiaikaisen kappelin, niin tutkimusaineistosta löytyneet maanalaiset rakenteet voisivat viitata n. 1550 käytöstä hylätyn Uudenkirkon Kaikkien Pyhien kappelin löytymiseen. Lisätutkimuksia tämän varmistamiseksi täytyy kuitenkin tehdä, ja keväälle 2022 suunnitelluissa maastokohteiden kartoituksessa ja gradiometrimittauksessa asiaan saadaan lisätietoa, Kinnunen sanoo.

Tutkija on erottanut puolen metrin linjavälein mitatuista maatutkaprofiileista tehdyistä 60 päällekkäisestä maaperäleikkeestä runsaasti yksittäisiä, suuria kivenlohkareita ja pienempien lohkareiden ryhmiä. Ne muodostavat paikoin selkeitä, suoria linjoja ja kulmia, joita voidaan yhtenä todennäköisenä vaihtoehtona pitää seinän perustuksina.

– Tässä vaiheessa näyttäisi siltä, että rakennuksen seinästä ainakin osa olisi sijainnut Lukkalan puustellin eteläseinän paikalla. Mallinnuksesta löytyvät kuviot mahdollistavat myös suuremman rakennuksen olemassaolon. Lisäksi alueen itäosassa näkyy toistakymmentä pitkulaista kuviota, joiden muoto ja suuntaus viittaavat selvästi hautoihin. Myös puustellin länsipäädyn maakellarin perustus on saattanut kuulua osaksi vanhempaa rakennusta.

Löydöksien varmistuminen kirkoksi vaatii vielä lisätutkimuksia. Alueella tehdään ensi keväänä magnetometrimittaus, minkä lisäksi karttamallinnusta tarkennetaan. Kinnunen pitää kuitenkin jo tähänastisia löytöjä erittäin lupaavina.

– Kun tiedetään, että alueella on ollut keskiaikainen kappeli ja hautausmaa, niin on loogista olettaa löytyneiden rakenteiden edustavan niitä jossain vielä tarkentamattomissa muodoissa.

Kinnunen esittelee tähänastisia löydöksiä marraskuussa Suomen keskiajan arkeologian seuran syyskokouksessa Hämeenlinnassa.

Kodjalan kirkko on mahdollisesti ollut käytössä 1500-luvulle asti. Kirkosta on jäljellä merkintä Mikael Agricolan muistiinpanoissa 1540-luvulta. Alueelta, jolta nyt on löytynyt viitteitä haudoista, löydettiin koiran hautaamisen yhteydessä ihmisen luuranko 1950-luvulla. Oletettua kirkon paikkaa ei kuitenkaan ole aikaisemmin tutkittu. Perimätieto kertoo myös ns. ruumispolusta, joka olisi kulkenut Lukkalanmäeltä Kalannin suuntaan.

Meneillään oleva kirkkotutkimus alkoi 2016, kun harrastaja-arkeologit Matti Rauvola, Reijo Vuorinen ja Timo Rantanen päättivät ryhtyä selvittämään kirkon arvoitusta. Mukaan pyydettiin myös Laitilan silloinen kulttuurisihteeri Jukka Vehmas sekä Kerttu-Kaarina Lukkala, jonka pihapiirissä oletettu kirkonpaikka sijaitsee. Avuksi on saatu myös alan huippuasiantuntijoita kuten keskiajan kirkkojen tutkija, professori Markus Hiekkanen sekä kirkkohistorian professori Kaarlo Arffman. Tämän vuoden alussa tutkimuksen tueksi perustettiin yhdistys, Kodjalan kirkkotutkimuksen tuki. Syyskuussa tehty maatutkaus rahoitettiin huomattavalla yksityisellä lahjoituksella sekä jäsenmaksutuloilla

 

”Muuttaa paikallista historiankirjoitusta”

Arkeologian professori Visa Immonen: ”Jussi Kinnusen tekemä maatutkaus Kodjalan Lukkalanmäellä on paljastanut ihmisen tekemiä rakenteita ja ehkä myös hautausten ryhmän. Tulokset ovat erittäin rohkaisevia, mutta kirkonpaikan varmistaminen vaatii vielä tarkempia arkeologisia selvityksiä, kuten koekaivauksia. Maatutkaus kertoo, mihin tulevat tutkimukset kannattaa ehdottomasti keskittää. Mikäli maatutkauksen tulokset kyetään vahvistamaan, löytö on merkittävä. Sen lisäksi, että se muuttaa paikallista historiankirjoitusta, Kodjalan kirkonpaikka on laajemminkin tärkeä. Emme nimittäin tunne Suomesta kuin harvoja keskiaikaisia kirkkoja ja kappeleita, jotka olisivat jääneet pois käytöstä näin varhain. Kirkonpaikka olisi varsinainen arkeologinen aikakapseli.”

 

Kotiseutuneuvos Jukka Vehmas: ”Tieto Kodjalassa olleesta kirkosta (Lukkala kuului alun perin Kalantiin) on ollut muutaman kirjallisen maininnan ja perimätiedon varassa, nyt ollaan saamassa asiasta konkreettisia todisteita. Laitilaa koskevia keskiajan dokumentteja on säilynyt äärimmäisen niukasti, siksi tämä tutkimus tuo paljon uutta. Laitilassa on vuosikymmenten aikana tehty monia arkeologisia kaivauksia perinteisin menetelmin, maatutkausta ei ole tehty aikaisemmin. Laitilan keskiaikainen kirkkotiheys vastaa Turun ympäristöä, kun muistetaan lisäksi Laitilan, Untamalan ja Perttelin kirkot. Erityinen kiitos myös Timo Rantaselle, joka on vuosien ajan sinnikkäästi pitänyt yhteyttä tämän alan huippututkijoihin.”

 

Kodjalan kirkkotutkimuksen tuki ry:n pj Timo Rantanen: ”Tavoite on saavutettu, se, mitä on haettu, on 90 prosentin todennäköisyydellä toteutunut. Olo on kuin lapsella, joka saa joululahjan, jota on toivonut. Ymmärrän tiedeyhteisön varovaisuuden, mutta meille harrastelijoille Jussin saavuttamat tutkimustulokset riittävät ja niillä on suuri merkitys. Tietysti jatkotutkimuksia vielä tarvitaan.”