Väkivallan taustalla on paha olo – Linda Rantasen kirjassa käydään läpi neljä nuoren tekemää surmatyötä 2000-luvulta

0
Linda Rantanen on haastattelujen lisäksi käynyt läpi paljon alan kirjallisuutta ja lukuisia poliisin esitutkintamateriaaleja. Rikoskirjojen tekemistä helpottaa toimittajan ammattitausta.

– Tomille alkoi kehkeytyä sellaista “kipu on kivaa” -ajattelua. Se tuntui minusta oudolta.

Näin kertoo äiti pojastaan Linda Rantasen uutuusteoksessa Musta raivo. Silti kun poika tekee surmatyön, äiti joutuu shokkiin.

– Niin yleensä käy, kun läheiset kuulevat väkivallanteosta. Ei kukaan kuvittele sellaista omasta lapsestaan, sanoo toimittaja, kirjailija Linda Rantanen.

Rantanen on toimittajana tehnyt lukuisia rikosuutisia sekä taustajuttuja, haastatellut rikoksen tekijöitä, heidän läheisiään sekä uhreja.

– Viimeksi olin Limingalla haastattelemassa lasta ja naista, jonka eksä oli sytyttänyt heidän talonsa palaamaan, hän kuvailee työtään.

Tänä syksynä hän julkaisee kaksi tietokirjaa, Rikosten Rauma sekä Musta raivo.

Rikosten Rauma syntyi ideasta lounaalla.

– Kollega kysyi, että kai sä teet kirjan Rauman rikoksista, kun asut siellä Raumalla. Kävelin lounaalta Kamppiin ja istuin bussiin. Kun jäin bussista pois, minulla oli jo kirjan kustannussopimus, hän naurahtaa. Kirjassa on muuten yksi tapaus, joka liittyy Laitilaan, mutta sitä kirjailija ei paljasta tässä.

Musta raivo on teoksena paljon raadollisempi, kun kyse on vain kuolemaan johtaneista tapauksista ja nuorista tekijöistä. Rantanen sanoo, että kirjan tarkoituksena on synnyttää yhteiskunnallista keskustelua, miksi lapsesta tulee tappaja ja voitaisiinko väkivallantekoja ennaltaehkäistä tukemalla nuoria ajoissa.

– Kun olen haastatellut tekijöitä ja heidän läheisiään, päällimmäiseksi tunteeksi on noussut suru. Minua surettaa se, miten nuoren elämässä on ollut merkit nähtävissä, mutta kukaan ei ole pysähtynyt heidän kohdalleen. Onko syynä ollut sitten resurssipula tai puhdas välinpitämättömyys.

Rantanen ei missään tapauksessa halua puolustella rikoksia, mutta hänestä tekijöiden taustoja olisi hyvä tarkastella ja pohtia syitä, jotka johtavat väkivallantekoon.

Musta raivo -teosta varten hän kävi läpi neljä nuoren tekemää surmatyötä perusteellisesti, luki kaikki poliisin esitutkintamateriaalit, lisäksi hän haastatteli tekijöitä, läheisiä ja myös tamperelaista rikoskomisario Jari Kinnusta ja kriminologi Sari Somppia.

–  Se itselle kävi selväksi, että nuorten elämässä ihmiset vaihtuvat liikaa. Kun yksi sosiaalityöntekijä tulee tutuksi, tilalle tulee jo toinen.

– Mitä pitää tapahtua, jotta yhteiskunnassa ymmärretään, että säästöt lasten ja nuorten elämään liittyvistä asioista, tulevat jälkipyykkinä maksamaan paljon enemmän.

Rantanen kritisoi esimerkiksi koulujen opetusryhmien suurta kokoa, koska hätää on isosta massasta vaikeampi huomata. Yhtenä syynä nuorten pahoinvoinnin lisääntymiseen hän näkee myös päihdekulttuurin muutoksen, huumausaineisiin suhtaudutaan aiempaa myönteisemmin.

Sitä kirjailija-toimittaja ei usko, että kukaan ihminen olisi läpeensä paha, mutta teot voivat silti olla.

Rantanen itse on elänyt aika tavallisen elämän. Hän on kotoisin Laitilasta. Varppeen yläkoulussa hän kertoi opinnonohjaajalle, että haluaisi työkseen kirjoittaa. Opinnonohjaaja oli vastannut, että kannattaa miettiä jotain muuta ammattia, ei kirjoittamisella elä.

Niin Rantanen aloitti opinnot parillakin eri alalla, mutta eivätpä ne oikein vetäneet.

– Olin sitten 24-vuotias kahden lapsen äiti ja odotin kolmatta. Silloin ajattelin, että minun on pakko tehdä sitä, mikä minua oikeasti kiinnostaa.

Rantanen aloitti toimittajan työt Alibissa, siirtyi sitten Länsi-Suomeen ja työskenteli viisi vuotta freelancertoimittajana. Nyt hän on Iltalehden vakiokalustoa, tekee rikos- ja lifestyle-juttuja.

Missä välissä kolmen lapsen äiti ja toimittaja ehtii kirjoittaa kirjoja?

– Menen iltayhdeksältä nukkumaan ja herätyskello soi neljältä. Ehdin kirjoittaa neljä tuntia ennen kuin toimittajan työpäivä alkaa, hän naurahtaa.

– Toimittajana olen oppinut tehokkaat työtavat ja olen myös aika nopea kirjoittaja.

–  Rakastan kirjoittamista ja rikosten maailma minua on kiehtonut jostain syystä aina, vaikka omassa lähipiirissä ei ole rikoksen tekijöitä, eikä rikosten uhrejakaan. Kai taustalla on halu ymmärtää, mitä ihminen on kokenut sitä ennen.

Kun kaksi ensimmäistä rikoskirjaa on julkaistu, Rantasella on työn alla jo pari seuraavaa. Rikosten Rauma -kirjan jatkeeksi on tulossa Rikosten Turku.

– Teen myös kirjaa huumeen viemistä nuorista sekä suomalaisista perhesurmista. Lisäksi kustantaja pyysi tekemään kirjan rikoksentekijöitten läheisille. Kun väkivallanteosta kerrotaan läheisille, he menevät niin shokkiin, etteivät osaa tehdä mitään. Kirjassa opastetaan, mitä tehdä, hän kertoo.

Vaikka töitä on paljon, Rantasella on yhä yksi haave toteuttamatta: hän haluaisi kirjoittaa myös rikosromaanin.

–  Ehkä sitten jonain päivänä.

Fakta

Musta Raivo

Kirjassa käsitellään Vallilan puukotusta 2020, Muhoksen poikakodin murhaa 2015, Liikuntarajoitteisen naisen surmaa Salossa 2018 sekä Kotkan henkirikosta 2009.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here