Aloita auttaminen roskapussista – Mielenterveysyhdistys on tarjonnut vertaistukea 20 vuotta

0
Petri Pihlaja ja Maarit Huuhka nappasivat synttärikakun kuvaan ennen kuin se oli kokonaan syöty.

– Ota itseäsi niskasta kiinni. Se on pahinta, mitä sairastuneelle voi sanoa. Älä saarnaa, äläkä paasaa, Petri Pihlaja antaa vinkin niille, jonka läheisellä on mielenterveys- tai päihdeongelma.

Laitilan Seudun Mielenterveysyhdistys LaitSeMiele ry on toiminut jo 20 vuotta. Toiminnan pääpaino on vertaistuen tarjoamisessa. Yhdistyksen puheenjohtaja Petri Pihlaja on sitä mieltä, että parasta tukea saa ihmiseltä, joka on käynyt saman läpi.

Samaa mieltä on myös yhdistyksen rahastonhoitaja Maarit Huuhka, joka on käynyt läpi masennuksen ja työuupumuksen.

– Jokaisella on mieli syntyessämme ja sen terveydestä on pidettävä huolta.

Huuhka on yksi yhdistyksen perustajajäsenistä. Kun hän huomasi, ettei lähipiiri täysin ymmärrä hänen tilannettaan, hän kiinnostui yhdistyksen perustamisesta. Yhdistyksessä asioistaan on pystynytkin puhumaan. Petri tuli mukaan toimintaan 16 vuotta sitten pyristellessään irti keskivaikeasta masennuksesta ja päihdeongelmasta. Vieläkin tulee välillä heikkoja kausia, mutta kaverit yhdistyksessä tukevat.

–  Laitilassa on muutenkin hyvä tilanne, mielenterveysyksikköön voi ottaa vaikka suoraan yhteyttä. Sitä harva tietää, Huuhka sanoo.

Mielenterveystyötä tarvitaan yhä paljon, vaikka sitä on tehty vuosikausia. Viime viikolla vietettiin Mielenterveysviikkoa, jonka teemana oli kohtaaminen.

– Mielenterveysongelmiin liittyy vielä paljon häpeää ja leimaantumista. Meidän pitäisi puhua enemmän, Huuhka miettii.

Petri Pihlaja kertoo huomanneensa, että jos hän jollekin vanhalle tuttavalle kertoo yhdistyksen puheenjohtajuudesta, tuttavan kasvoille nousee hämmentynyt ilme. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat yhä tabu asia.

Ihmiset myös pelkäävät, miten osaavat lähestyä sairastunutta.

– Se on lähtökohta, että tämä sairaus ei tartu, Huuhka rohkaisee.

Petri Pihlaja neuvoo lähestymään tekojen kautta: pitämään yhteyttä, kysymällä, miten toinen voi, elämään rinnalla.

– Mutta sitä ei kannata sanoa, että ryhdistäydy. Jos toinen on niin heikossa kunnossa, ettei jaksa nousta sängystä ylös, hän ei pysty ryhdistäytymään.

Parempi olisi ehdottaa sairastuneelle, että lähdetään yhdessä viemään roskapussi ulos, seuraavaksi vaikka kävelylle, entäs jos vaikka siivottaisiin yhdessä.

Saarnaaminen tai paasaaminen eivät auta, ne vain lisäävät ahdistusta.

– Sairastuneelle ei saa puhua kuin lapselle, se on loukkaavaa. Myöskään uskontoa ei saa tuputtaa, vaikka itse uskoisi, Maarit Huuhka sanoo.

Mielenterveysyhdistyksen tiloissa on joka arkipäivä jotain toimintaa. Aamulla keitetään kahvit ja puuro. Yleensä jutellaan ja katsellaan televisiota. Ennen koronaa tehtiin myös yhdessä ruokaa ja yhdistys järjesti retkiä.

Yhdistyksen tiloissa puhutaan paljon paitsi omista asioista myös maailman tilanteesta.

– Tämä ilmastonmuutos, terrori-iskut ja muut maailmalta kantautuvat synkät uutiset masentavat ihmisiä. Sitten on vielä some ja vihapuhe. Ei synkkiä uutisia tullut tuutin täydeltä vielä kun olin lapsi, Pihlaja vertaa.

Yhteiskuntakin on muuttunut. Mielenterveyden syyt ovat nousseet tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yleisimmäksi perusteeksi. Huuhka arvelee, että tähän vaikuttaa muun muassa jatkuva kiire. Ihmiset eivät jaksa työelämän kovaa tahtia.

– Pätkätyöt ja jatkuva epävarmuus syövät myös ihmistä, Pihlaja jatkaa.

 

Mielenterveysyhdistys menettämässä tilansa

Mielenterveysyhdistyksellä on tilat vanhassa Terveystalossa, Sairaalantie 2:ssa. Rakennus on ollut viime keväästä alkaen myynnissä, mutta sopivaa ostajaa ei ole vielä löytynyt.

– Tämä on meille hankala tilanne, kun osa tavaroista on jo pakattuna, eikä ole tietoa, milloin tulee lähtö, rahastonhoitaja Maarit Huuhka sanoo.

Yhdistys on voinut toimia tilassa nimellisellä vuokralla, se ollut kaupungilta merkittävä tuki yhdistyksen toiminnalle. Talossa toimii myös MLL:n Laitilan paikallisyhdistys.

Nyt tilanne on muuttumassa. Kaupungin tekninen johtaja Mika Raula kertoo, että kaupunki on viime vuosina pyrkinyt luopumaan niistä tiloista, jotka eivät ole omalle palvelutuotannolle tarpeen. Terveystalosta on jo siirretty neuvolatoiminnot kaupungintalolle.

Terveystalolle haetaan yhä ostajaa.

– Jos sopiva ostaja löytyy, otamme toki tarjouksia vastaan, Raula sanoo.

Rakennuksen kohtalo on kiinni uudesta omistajasta.