Asenneilmasto on muuttunut sallivammaksi. Halloweenista on tullut erityisesti lasten riemujuhla, mutta näyttää se liikuttavan myös aikuisia. Halikon kurpitsapuistossa kävi tänä vuonna ensimmäisellä viikolla jopa 70 000 ihmistä. Kurpitsapeltoa ei suunniteltu alun perin massatapahtumaksi, vaan sen tarkoitus oli tukea paikallista kynttilätehdasta.
Halloween ei ole onneksi vienyt meiltä omia perinteisiä juhlia. Sadonkorjuujuhlia vietetään yhä, vaikka ei aivan kekrin tapaan. Kekrikin on ollut ilon juhla ja siinä on ollut vastaavia elementtejä kuin amerikkalaisessa halloweenissa. Kekreissäkin laulettiin, leikittiin ja nuoret kiersivät taloja kerjäten herkkuja kekripukeiksi pukeutuneina. Tätäkin traditiota yritetään jälleen elvyttää.
Nämä iloiset syysjuhlat piristävät mukavasti synkkää syksyä, mutta myös pyhäinpäivä on suomalaisille yhä tärkeä. Pyhäinpäivä on ollut kirkoissa viime vuosina neljänneksi tai viidenneksi suosituin kirkkovuoden pyhistä.
Pyhäinpäivänä voimme hiljentyä muistelemaan edesmenneitä läheisiämme. Haudoilla käynnistä on tullut perinne toisen maailmansodan jälkeen. Pyhäinpäivän juuret ulottuvat kuitenkin niinkin kauas kuin ensimmäisille kristillisille vuosisadoille, jolloin pyhäinpäivänä muisteltiin uskonsa tähden kuolleita kristittyjä.
Teija Uitto