Korona näkyy monilla kunnan toimialoilla – Pyhärannan valtuusto kiitti viranhaltijoita kattavasta osavuosikatsauksesta

0
Pyhärannan palvelu- ja kehityspäällikkö Hanna Piironen (vas.) ja uusi johtava sosiaalityöntekijä Anurag Lehtonen esittelivät sosiaalitoimen ajankohtaisia kuulumisia valtuustolle viikko sitten. Taustalla valtuuston puheenjohtaja Miikka Roos (yp), uusi vs. talous- ja hallintojohtaja Aino-Liisa Jalonen ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Jyrki Nurmi (yp).

Pyhärannan valtuuston kokous kesti viikko sitten maanantaina lähes kolme tuntia. Suurin syy pitkittyneeseen kokoukseen oli se, että osavuosikatsauksen yhteydessä valtuutetut saivat syvällisen katsauksen kunnan eri toimialojen kuulumisiin. Monilla toimialoilla on uusia viranhaltijoita, jotka samalla esittäytyivät valtuustolle.

Pyhärannan uusi vs. talous- ja hallintojohtaja Aino-Liisa Jalosen mukaan Pyhärannan taloustilanne on osavuosikatsauksen perusteella kohtuullinen.

Kuitenkin henkilöstökulut ovat kautta linjan ylittyneet.

– Tässä on taustalla korona ja meidän kaikkien tietämä todella matalan kynnyksen töistä poisjäänti -suositus, joka on ollut pitkään voimassa, Jalonen kertoi.

Vt. kunnanjohtaja Harri Hiitiö lisäsi, että elokuun osavuosikatsauksessa näkyvät lomapalkat, joten tilanne tulee loppuvuodesta hiukan tasaantumaan.

Hiitiö kertoi myös, että tällä hetkellä kunnan menoista ovat aika hyvin tiedossa kaikki muut paitsi perusterveydenhuollon loppulasku, joka selviää vasta helmikuussa.

– Erikoissairaanhoidon osalta olemme saaneet arvion loppulaskusta ja sen osalta ei näyttäisi olevan mitään merkittävää lisälaskua tulossa, Hiitiö sanoi.

Sosiaalitoimessa syksyn aikana aloittanut

 

uusi – joskin määrä-aikainen – johtava sosiaalityöntekijä Anurag Lehtonen sekä palvelu- ja kehityspäällikö Hanna Piironen esittelivät sosiaalitoimen ajankohtaista tilannetta valtuustolle.

Valtuutettu Maija Junkola-Lehtonen (kok) halusi tietää, miten koronavelka näkyy lapsiperheissä Pyhärannassa. Lehtonen huomautti, että on liian aikaista sanoa millaisia vaikutuksia korona-ajalla on ollut.

– Tilanne on sama koko maassa. Lapset ovat olleet pois koulusta ja vanhemmat ovat olleet kotona. Se aiheuttaa haasteita perheissä. Se tulee näkymään varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Toivottavasti niihin pystytään ajoissa puuttumaan ennen kuin ne eskaloituvat pahemmiksi, johtava sosiaalityöntekijä Anurag Lehtonen vastasi.

Lapsiperheiden budjetti ylittyi tänä vuonna 280 000 eurolla, mutta Lehtonen katsoi, että siihen on osittain syynä alibudjetointi. Toisekseen hän huomautti, että lastensuojelun – kuten vammaispalveluiden – kustannuksiin on vaikea varautua budjetoinnissa.

– Jos tulee kiireellisiä huostaanottoja tai pitkäaikaisia sijoituksia, niihin on vaikea varautua, koska niitä ei toivota. Niitä pyritään myöskin ehkäisemään avohuollon tukitoimenpiteillä. Aina ne eivät toimi. Silloin ne tulevat budjettiin ylimääräisenä, Lehtonen sanoi.

Korona-aika näkyy myös työllistämispalveluissa, joistavastaava palvelu- ja kehityspäällikkö Hanna Piironen huomautti Pyhärannan työmarkkinatuen kuntaosuuden olevan kasvussa.

Työmarkkinatuen kuntaosuus tarkoittaa sitä, että mikäli henkilö on ollut työttömänä yli 300 päivää, kunta maksaa puolet työmarkkinatuesta. Mikäli työttömyys on jatkunut yli 1 000 päivää, kunta maksaa työmarkkinatuesta 70 prosenttia.

Tällä kuntia kannustetaan tukemaan työllistymistä.

– Pyhäranta maksaa nyt poikkeuksellisen paljon tätä ”sakkorahaa” velvoitetyöllistetyistä, Piironen kertoo.

Piirosen mukaan kunta maksaa tällä hetkellä työmarkkinatuen kuntaosuutta noin 10 000 euroa kuukaudessa. Aikaisemmin kuntaosuuson ollut keskimäärin 6 000–7 000 euroa kuukaudessa.

Valtuutettu Juha Saarnio (yp) halusi tietää, olisiko mahdollista, että koulukuraattori kävisi esittäytymässä koululaisille.

– Minulla on nyt esikoinen seitsemännellä luokalla, ja hän ei ole koskaan nähnyt sinua, Saarnio osoitti sanansa Piiroselle, joka toimii Pyhärannan koulujen kuraattorina.

– Totta kai on mahdollista. Olen kouluilla käynytkin, mutta emme ehkä ole järjestäneet tällaisia koko luokan esittäytymisiä. Esimerkiksi nyt Reilan koulussa käyn läpi kaikki vitos- ja kutosluokkalaiset kahdenkeskisin keskusteluin.

Johtava rehtori Outi Salo kertoi valtuuston kokouksessa, että kuraattoripalvelut ovat tarpeen tullen olleet hyvin saatavilla.

– Ennen koronaa kuraattori oli saatavissa paljonkin kouluilla. Hanna (Piironen) kävi säännöllisesti ja aina pyydettäessä hyvin pikaisesti jopa samana päivänä saatiin aika, kun oli tarve. Viimeisen kahden vuoden aikana tämä ei ole ollut mahdollista, eikä ole edes saanut tulla. Kaikki oppilashuoltopalaverit ja muut on järjestetty etänä. Nyt ollaan palaamassa taas siihen normaaliin, Salo kertoi.

Salon mukaan vitos-kutosluokkalaiset haastatellaan joka koululla ja

 

lisäksi hoidetaan akuutit tapaukset.

Nuorisotoimen uusi toiminnanohjaaja Minna Kurki kertoi, että koronan vuoksi pitkään tauolla ollut nuokkaritoiminta on hiljattain aloitettu Rohdaisissa.

– Nuokkarilla on ollut parisenkymmentä kävijää illassa, mikä on ollut aika ihanaa, Kurki sanoi ja kehui kovasti nuokkarilla käyviä nuoria.

Kurki nosti esille myös lakisääteisen nuorisovaltuustotoiminnan. Pyhäranta voi järjestää nuorisovaltuuston joko itse tai yhteistyössä toisen kunnan kanssa.

– Tällä hetkellä minulla on sellainen olo, että saisimme ihan oman nuorisovaltuusto. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että minä olisin siinä ohjaajana.

Valtuutetut kiittivät viranhaltijoita, ja moni kertoi saaneensa tärkeää lisätietoa katsauksesta.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here