“Koronakriisin vaikutus lapsiin ja nuoriin huolettaa”

0
Tapio Kylä-Heiko on toisen kauden valtuutettu ja sivistysvaliokunnan puheenjohtaja.

Päättäjät-sarjan neljäs osa esittelee sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tapio Kylä-Heikon.

Laitilan Seppälän kylässä asuvasta Tapio Kylä-Heikosta tuli kuntapoliitikko osin sattumalta.

– No kun Viljasen Matti pyysi keskustapuolueen ehdokkaaksi, Kylä-Heiko naurahtaa asettumistaan ehdolle vuoden 2017 kuntavaaleissa.

Totta tuokin, mutta se kertoo vain osatotuuden. Oli Kylä-Heikolla nimittäin omaakin intoa astua kuntapolitiikkaan.

– Täällä Untamalan koulupiirissä oli ollut kovaa vääntöä koulukyydityksistä ja minussa nousi tarve yleisemminkin puolustaa kyläkoulujen asemaa ja kyliä ylipäätään. Ja kyllä minua politiikkaan veti myös se, että päiväkotiasiat olivat olleet Laitilassa niin pitkään levällään, hän kertoo.

VALTUUSTOON Kylä-Heiko pääsi ensimmäisellä yrittämällä ja samalla valtuustokaudella hänelle aukesi ovi myös sivistysvaliokuntaan (sivva). Hän uusi paikkansa valtuustossa kesän kuntavaaleissa ja niiden jälkeen hänet nimitettiin sivistysvaliokunnan puheenjohtajaksi.

– Sivistysvaliokunta on ehdottomasti toimielin, joka kiinnostaa aiheiltaan minua eniten.

Kylä-Heiko sanoo, että valtuustotyö on kaikessa monipuolisuudessaan opettanut paljon.

– Pidän myös sen sosiaalisesta puolesta. Lisäksi on ollut avartavaa kuulla erilaisia mielipiteitä, niitäkin, jotka poikkeavat omasta näkemyksestä.

“Sote-uudistuksen jälkeen sivistyspuoli korostuu kunnissa entistä enemmän.”

KUNTAPOLIITIKKONA hän nostaa kaikkein opettavaisimmaksi asiaksi sen, kun kaupungissa toimiva ainoa yksityinen päiväkoti ilmoitti keväällä 2020 yllättäen lopettavansa toimintansa Laitilassa.

– Se pyöritys ja arvostelu oli aika kovaa ja oli todella vaikea paikka huomata, että minua ja monia muitakin valiokunnan jäseniä pidettiin pahiksina eli syyllisinä tilanteeseen. Se oli kova paikka, koska minun on hyvin vaikea kestää eripuraa tai riitelyä. Mutta se oli myös todella opettavaista ja osoitti konkreettisesti, miten erilaisia kantoja ihmisillä voi yhteen ja samaan asiaan olla.

SIVISTYSVALIOKUNNAN sarka on leveä, sillä sen alle kuuluvat muun muassa varhaiskasvatus ja perusopetus sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen palvelut.

– Sote-uudistuksen jälkeen sivistyspuoli korostuu kunnissa entistä enemmän, Kylä-Heiko sanoo ja viittaa käynnissä olevaan sosiaali- ja terveyspalvelujen valtakunnalliseen uudistukseen, joka siirtää sote-palvelujen järjestämisvastuun kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta.

Yksi iso toive sivistysvaliokunnan puheenjohtajalla ainakin on: että nykyinen henkilökunta ei kauheasti vaihtuisi.

– Laitilassa on ollut melko paljon vaihtuvuutta eri syistä johtuen, ja nyt koossa on oikein hyvä porukka. Pysyvyys olisi toiminnan kehittymisen kannalta tärkeä asia.

“Tiedetään, että nuorten ahdistus on koronan aikana lisääntynyt.”

SIVVAN puheenjohtajana hän kantaa erityisesti nyt huolta koronakriisin moninaisista vaikutuksista lapsiin ja nuoriin.

– Tiedetään esimerkiksi, että nuorten ahdistus on koronan aikana lisääntynyt. Tarvitaan sekä ennaltaehkäisevää että pitkäjänteistä toimintaa.

Kylä-Heiko toivoo myös Laitilan kiinnittävän nykyistä enemmän huomiota toisen asteen koulutusta tarjoaviin oppilaitoksiinsa.

– Laitilan lukion ja yleensäkin lukiokoulutuksen vetovoimaisuutta pitäisi saada kasvatettua, jotta ikäluokasta isompi osuus valitsisi lukion. Myös Winnovan koulutustarjonnan lisääminen olisi hieno asia.

“Rakastan kotikylääni Seppälää. On mahtava tunne, kun tietää kuuluvansa johonkin.”

HÄN ON hyvillään esimerkiksi siitä, että Laitilassa on satsattu varhaiskasvatukseen. Sivistystoimen alla tehdään hyvin kauaskantoista työtä, puhutaanpa sitten nuoriso- tai liikuntapalveluista tai vaikkapa opetuksesta.

– Minusta on esimerkiksi todella hienoa, miten meillä on reagoitu S2-opettajien tarpeeseen niin varhaiskasvatuksessa kuin kouluissakin. Suomi toisena kielenä -opetus on tärkeä osa kotouttamista.

KYLÄ-HEIKO asuu perheineen kotitilallaan, joka on ollut satoja vuosia suvun omistuksessa. Sukupolvi toisensa jälkeen on juurtunut samoille pelloille ja kylänraitille.

– Rakastan kotikylääni Seppälää. On mahtava tunne, kun tietää kuuluvansa johonkin.

Kotiseuturakkauttaan hehkuttava Kylä-Heiko naurahtaa, että taudin oireisiin kuuluu esimerkiksi se, että tuntee vain iloa, kun vaikkapa seisoo pakkasessa jäädyttämässä kyläläisille luistelukenttää.

– Minulle merkitsee todella paljon, kun puhalletaan yhteiseen hiileen ja hyvässä hengessä tehdään porukalla.

Hän arvostaakin tavattomasti yhteisöllisyyttä, joka voi Laitilan monissa kylissä ihailtavan hyvin.

– Toivon, että myös kaupungin keskustassa asuvat voivat tuntea sellaista me-henkeä. Minusta keskustaan voisi hyvin perustaa oman kyläyhdistyksen, onhan se yksi Laitilan kylä, Tapio Kylä-Heiko tsemppaa.

Tapio Kylä-Heiko asuu perheineen Seppälän kylässä kotitilallaan, joka on ollut suvun omistuksessa satojen vuosien ajan.

“Nuorisotyö kehittynyt Laitilassa valtavasti”

Mikä Laitilassa on erityisen hyvällä mallilla?

– Ensimmäisenä tulee mieleen nuorisotoimen toiminta, joka on viime vuosina kehittynyt valtavasti hyvään suuntaan. Myös liikuntatoimi nousee mieleen, samoin olen iloinen uusista päiväkodeista.

Entä mikä vastaavasti sinua huolettaa?

– Koulujen ympäristöt ja vaaralliset tieosuudet pitäisi laittaa kuntoon. Lisäksi lukion vetovoiman lisäämiseen ja Winnovan toiminnan kehittämiseen pitäisi kiinnittää huomiota.

Tapio Kylä-Heiko

  • Ikä: 41
  • Perhe: Maria-vaimo ja neljä lasta, joista vanhin 14-vuotias ja nuorin 3-vuotias
  • Työ: Muurausalan yrittäjä, maatilan työt.
  • Harrastukset: “Meillä eletään vahvasti nyt ruuhkavuosia, joten itse en juuri ehdi harrastaa. Harrastan lasten harrastusten tukemista ja myös maatilamme töitä.”
  • Valittiin kuntavaaleissa 2017 uutena ehdokkaana valtuustoon ja tuli valituksi uudelleen kesän 2021 kuntavaaleissa.
  • Toimi ensimmäisen valtuustokautensa sivistysvaliokunnan jäsenenä, tälle valtuustokaudelle valittiin valiokunnan puheenjohtajaksi.
  • On teknisen valiokunnan varajäsen.

Sivistysvaliokunta

  • Sivistysvaliokunnan tehtävänä ovat varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, kirjasto-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimen palvelut.
  • Valiokunta johtaa ja kehittää alaisten tehtäväalueiden toimintaa ja vastaa palvelujen tuloksellisesta järjestämisestä.
  • Valiokunta seuraa ja arvioin palveluiden vaikuttavuutta ja varaa asukkaille ja käyttäjille mahdollisuuden osallistua palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen.
  • Sivistystoimialaan kuuluvat myös Vakka-Suomen kansalaisopisto ja Vakka-Suomen musiikkiopisto, joiden asioista päättävät oppilaitosten johtokunnat.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here