“Maailman puhtaimmasta ja eettisimmin tuotetusta ruoasta pitää maksaa kunnon hinta”

0
Maanviljelijä Anna Setälä kertoi värikkäin esimerkein maatalouden ja maatalouspolitiikan kiemuroista.

Ari Anteroinen

Viime perjantaina Laitilan kaupungintalon kahviossa vietettiin kotimaisen ruuan tupailtaa. Mukana tapahtumassa oli tusinan verran paikallisia ruuantuottajia keskustelemassa kotimaisesta ruuasta. Lisäksi maisteltiin juustoja ja totta kai hörpittiin kahvit. Järjestelyistä vastasivat Laitilan Keskustan kunnallisjärjestön naisväki.

Illan aikana myös Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen vieraili tupaillassa antamassa evästystä ja innostusta aluevaalityöhön.

Omista riveistä oli pyydetty luennoitsijaksi  laitilalainen maanviljelijä ja MTK-toimija Anna Setälä. Hänen pääslogan oli se, että maailman puhtaimmasta ja eettisimmin tuotetusta ruoasta pitää maksaa kunnon hinta. Miten siihen päästäisiin?

– Esimerkiksi mediahuomion kautta. Pitää tuoda esille, mikä se viljelijän osuus ruoan hinnasta on. Monelle on tullut järkytyksenä, että leivän hinnasta seitsemän prosenttia on sitä viljaa, jota tuotteessa on pääosa. Myös jalostavalta teollisuudelta kaivataan ryhtiliikettä, Setälä vastasi.

Kommenttia meni myös kuluttajakilpailuviranomaisen suuntaan.

– Jos koko meidän kotimainen teollisuus nostaisi yhtäkkiä vaikka lihan hintaa 30 senttiä, niin kyllä meidän kuluttajakilpailuviranomainen tulisi heti kysymään, mistä on kysymys. Sitä pelätään eniten, eivätkä teurastamot uskalla tehdä sitä päätöstä yhteisesti eikä edes yhtä aikaa. Kaikki osaavat laskea, kuinka paljon tarvittaisiin lisää hintaa, mutta päätöstä ei uskalleta tehdä.

Entäpä niin sanottu kaupan ylivalta? Kentälle on ilmestynyt uusi virkamies eli elintarvikemarkkinavaltuutettu.

– Hänen toimensa perustuu tarvikemarkkinalakiin, joka astui viime vuonna voimaan. Nyt elintarvikemarkkinavaltuutettu on puuttunut näihin valikoimajaksoihin, eli voidaanko me tosiaan päättää jo koko talven hinnat toukokuussa. Onko se oikein? Pitkät sopimusjaksot ovat joskus tuottajan eduksi, mutta ymmärtäisin sen, että syksyllä voitaisiin sopia mikä voi olla talven hinta, ihmetteli Setälä.

– Yksi asia kanamunapuolella on se, ettei ylituotantokaan ole tuottajan etu. Kyllä markkinat pitäisi saada tasapainoon. Viljapuolella sen näkee, kun on hieman pulaa. Hinnat nousevat automaattisesti. Lihapuolella ulkomainen tuonti on taas aina mahdollista. Kuinka korkealle voidaan nostaa kotimaisen lihan hintaa?

Setälä esitti esimerkin siitä, mitä tapahtuisi jos kananmunien hintaa nostettaisiin 30 sentillä.

– Rehukustannukset ovat nyt vuodessa nousseet 15 senttiä per munakilo. Kun tämä on tähän saakkakin ollut niin surkeaa bisnestä melkein nollakatteella, se toinen 15 senttiä tarkottaisi sitä, että tuottajaperhe alkaisi saada palkkaakin tästä. Varsinkin kun täällä etelässä kotieläintuen osuus laskee ja laskee. Tukien varaan ei tässä voi enää tuudittautua.

Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut neljä työryhmää valmistelemaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan seuraavan rahoituskauden 2021–2027 kansallista strategista suunnitelmaa eli CAP-suunnitelmaa EU:n asettamien tavoitteiden pohjalta. Työssä tullaan kuulemaan laajasti eri sidosryhmiä.

Politiikan uudistuksessa korostuvat erityisesti ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, eläinten hyvinvointi sekä uusien viljelijöiden saaminen alalle. Viljelijöiden tulotason ylläpitäminen, maaseudun kehittäminen ja riskienhallinnan kehittäminen ovat myös uudistuksen painopisteitä.

– Tuohon meillä kohdistuu kyllä kovasti poliittisia odotuksia. Mutta meillä on täällä Suomessa muita maita merkittävästi lyhyempi kasvukausi. Esimerkiksi tällaiset kasvipeitteisyysvaatimukset jossain erikoiskasviviljelyssä, kuten sokerijuurikkaissa, eivät sovellu tänne.

– Meillä nostetaan sokerijuurikasta lokakuun lopussa ja marraskuun alussa. Jos olisi tuollainen kasvipeitteisyysvaatimus, ei siellä silloin enää mitään kylvetä, ei siellä enää mikään lähde kasvamaan. Siellä on sellaisia vaatimuksia, mitä on ihan mahdotonta Suomessa alkaa toteuttamaan. Nyt tämän kansallisen rintaman täytyisi ymmärtää mistä puhutaan, kun puhutaan näistä ehtojen toteuttamisista Suomessa. Pitää hakea toisenlaisia tapoja, päätti Setälä.