Miksi nukkuessa ei tule nälkä?

0

Jo pikkulapsista huomaa, että jotkut ovat luonnostaan uteliaampia kuin toiset. Omista lapsista toinen oli kova kyselemään. 2,5-vuotias pojannassikka pohti maailmaa hyvin avarasti. Asuuko Jeesus Turun linnassa? Kun äidin vatsassa on vauva, pureeko se vauva äitiä? Jos puree, niin miten vatsan sisään saa laitettua laastarin?

Uteliaisuus taitaa olla sukuvika, sillä havahduin viikonloppuna siihen, miten päässä pyörii koko ajan kysymyksiä. Taitaa olla toimittajan ammattitautikin. Voiko riisipuuroa keittäessä laittaa suolan jo kiehuvaan veteen vai herottuuko sitten maito? Miksi yhden asteen pakkasella tarkenee ulkona farkuissa, vaikka sisätiloissa samoissa pöksyissä voi tuntua vilpoiselta? Jos pihassa on kolme jouluvalovitjaa, niin kuluttavatko ne sähköä viikossa enemmän kuin sähkösaunan kertalämmitys? Syövätkö ihmiset todella monta hampurilaista ja pitsaa viikossa, vai onko Olet mitä syöt -ohjelma puppua? Jos lauantaina Kasitiellä kameratolppa välähtää, niin miten jo sunnuntaina voi saada sakosta tiedon kännykkään? Lähettääkö robotti sakot vai näpytteleekö vanhempi konstaapeli oikeasti sakkoja sunnuntaina?

Joskus uteliaskin kohtaa voittajansa. Takavuosina haastattelin silloista SDP:n puoluesihteeriä Mikael Jungneria. Jungner oli pikkupoikamaisen kiinnostunut kaikesta ja kyseli toimittajaltakin montaa asiaa. Hän myös kertoi, että uteliaisuudesta on ollut paljon hyötyä. Kun kyselee, oppii aina jotain uutta. Jungnerin tapauksessa näin varmaan onkin, itsellä on niin huono muisti, että kyselen samoja asioita uudestaan. Ehkä uteliaisuudesta on silti hyötyä. Tutkimusten mukaan uteliaat ihmiset saavat helpommin ystäviä ja uteliailla on alempi riski sairastua muistisairauksiin. Ihmiset myös oppivat parhaiten silloin, kun heidän uteliaisuutensa on huipussaan. Tästä syystä lasten uteliaisuutta pitäisi ruokkia.

Uteliaisuus tuottaa myös kiehtovaa tietoa. Tästä Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymykset -palsta on hyvä esimerkki. HS on julkaissut lasten tiedekysymyksistä ja niiden vastauksista myös kirjan. Kirja sopii erityisen hyvin aikuisille, jotka eivät koe maailmassa enää mitään kummasteltavaa. Esimerkiksi 10-vuotias Matias on kysynyt, viettävätkö eläimet juhlia. Biologian tutkija Jussi Viitala vastaa kysymykseen, että eläinten käyttäytyminen muistuttaa rituaalinomaista ja jonkin asian vakiintunutta juhlimista. Esimerkiksi norsut viettävät eräänlaista muistojuhlaa, kun ne kesken vaellusmatkansa pysähtyvät koskettelemaan ja hyväilemään kuolleen lauman jäsenen luita.

Evoluutiobiologian dosentti Markus J. Rantala taas vastasi 10-vuotiaan Julian kysymykseen, miksi ihmisen huulet ovat punaiset ja ulkonevat. Väri johtuu kuulemma siitä, ettei huulissa ole melanosyyttejä ja sen takia huulten verisuonet näkyvät ihon läpi ja siksi huulet ovat punaiset. Lisäksi estrogeeni turvottaa naisten huulia murrosiässä ja lisää niiden verenkiertoa. Naisten huulet viestivät sukukypsyydestä ja hedelmällisyydestä.

Silja, 8, uteli, miksi unen aikana ei tule nälkä. Erikoistutkija Juulia Paavonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta vastaa, että unessa ihmisen tajunnan taso on alentunut. Kehon tuntemuksia, kuten nälkää, ihminen ei yleensä aisti.

Paavoselle haluaisin esittää jatkokysymyksen, että miksi ihminen sitten herää janoon, pissahätään tai siihen, että jalanpohjaa kutittaa.

Teija Uitto

Laitilan Sanomien päätoimittaja huvittuu elämän pienistä kummallisuuksista.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here