Rakastan sua niin että halaan – Opettaja Mikko Uhtakari toivoo, että isät uskaltavat näyttää tunteitaan

0
Opettaja Mikko Uhtakari on itsekin isä, hänellä on kaksi aikuista tytärtä.

Kappelimäen koulun edessä on puolilta päivin ruuhka. Aika usein lapsen koulusta käy hakemassa isä.

– Vanhempienkin lukujärjestys on muuttunut, opettaja Mikko Uhtakari hymähtää tyytyväisenä. Korona-aikana moni isä on jäänyt etätöihin ja noutaa työpäivän keskellä lapsen koulusta.

Uhtakari on työskennellyt opettajana yli 25 vuotta ja huomannut, miten isät ovat muutenkin muuttuneet.

Hän muistaa omasta lapsuudestaan, miten oma isä sanoi olevansa ylpeä pojastaan, kun tämä harrastaa urheilua.

– Eipä ole sitten ainakaan pahoja tekemässä, isä tokaisi. Uhtakaria vähän naurattaa, se oli sen aikainen rakkauden tunnustus.

Hänellä itsellään on kaksi aikuista tytärtä, jotka asuvat Helsingissä. Tapaamisten välille kertyy aikaa, ja kun nähdään, halataan. Se tuntuu Uhtakarista luonnolliselta ja hyvältä.

– Tuntuu niin hyvältä nähdä jälkikasvua.

Hän on huomannut, että miehille tunteiden näyttämisestä on alkanut tulla helpompaa. Hän myös rohkaisee siihen. Kun isä halaa, kehuu ja kannustaa, se tuntuu lapsesta aina erityisen hyvältä.

– Rakkaudesta puhuminen ei ole meille suomalaisille miehille kovin helppoa, mutta kannattaa silti yrittää. Jos edes kerran saisi sanotuksi lapselleen, että rakastan sinua, lapsi muistaa sen aina. Lapset ovat älykkäitä, he kyllä tunnistavat aitouden ja sen, että isä edes yrittää.

Nykypäivän isät ovat aktiivisia perheenjäseniä. Uhtakari on tyytyväinen, että molemmat vanhemmat vilahtelevat lasten puheissa. Se kertoo, että lapsen asiat ovat kunnossa.

Aika usein isät hoitavat lasten urheiluharrastuksia, kuskaavat, huoltavat ja valmentavat. Se on luonteva rooli miehille. Ei isyys Uhtakarin mielestä muutenkaan mitään ihmetemppuja vaadi.

– Toivon, että isät ovat kiinnostuneita lapsistaan ja heidän koulunkäynnistään. Voi esimerkiksi ruokapöydän ääressä kysellä, että miten päivä on mennyt.

Elämässä voi tulla eteen vaikeitakin ajanjaksoja. Esimerkiksi avioerotilanteessa lapsesta huomaa koulussa, että jotain on tapahtunut. Lapsi ei osaa välttämättä kertoa, mikä harmittaa. Tunteita on vaikea työstää. Aikuisen tehtävä on auttaa tässä tilanteessa.

Uhtakari toivoo, että avioeron jälkeen perhe löytää ratkaisun, miten molemmat vanhemmat pysyvät lapselle läheisinä.

– Isä ja äiti ovat lapselle yhtä merkittäviä. Molemmat tarvitaan kasvatustyöhön, hän muistuttaa.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here