Tulevaisuuden hyvinvoinnista päättävät äänestäjät – Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle siirtyy kahden miljardin euron vuosibudjetti ja noin 21 000 työntekijää

0
Käytännössä hyvinvointialueilla päätetään yhteisesti muun muassa sairaanhoidosta, vanhusten hoivasta, lastensuojelusta, palokunnista ja sosiaalipalveluista. Kuva: Creazilla/Creative Commons

Katriina Reijonen

Tammikuussa käydään historian ensimmäiset aluevaalit. Organisaatiomullistus on valtakunnan mittakaavassa historiallisen iso.

Pähkinänkuoressa aluevaalit tarkoittavat demokraattista tapaa valita ihmiset, jotka tekevät päätöksiä tulevaisuuden sote-palveluista ja pelastustoimesta. Käytännössä alueilla päätetään muun muassa sairaanhoidosta, vanhusten hoivasta, lastensuojelusta, palokunnista ja sosiaalipalveluista.

Palvelut koskettavat ihan jokaista suomalaista. Siihen nähden kiinnostus aluevaaleja kohtaan on vähäistä. Kunnallisalan kehittämissäätiön mukaan lähes joka toinen suomalainen ei ole kiinnostunut aluevaaleista.

– Totta kai olisi suotavaa, että ihmiset olisivat hyvin perillä tästä uudesta demokratian tasosta ja hallinnosta, mutta on ymmärrettävää, ettei näin ole, Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Jenni Karimäki sanoo.

Vaikka sotesta väännettiin kättä vuosien ajan, uudistus on muutamassa kuukaudessa edennyt vauhdilla. Eduskunta hyväksyi kesäkuussa istuvan hallituksen esityksen sote-uudistuksesta. Vaalit käydään 23. tammikuuta, ehdokasasettelu päättyy joulukuussa.

– Tutkijana ja demokraattisen päätöksenteon suosijana toivon, että äänestysprosentti nousisi mahdollisimman korkealle, mutta näkisin, että positiivista on, jos pääsisimme edes kuntavaalien lukemiin.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Mika Viljanen uskoo, että kansalaisten ymmärrys aiheesta lisääntyy, mitä lähemmäs vaaleja päästään.

– Selvää on, että haasteita on ja aikataulu on tiukka. Nämä ovat tärkeät vaalit, joissa on mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueen päätöksentekoon ja omaan hyvinvointiin. Suuri osa suomalaista on kiinnostunut palveluista, jotka liittyvät omaan hyvinvointiin ja sen edistämiseen.

Palveluntuottajien määrässä mitattuna Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle ollaan siirtämässä suurempaa ja hajanaisempaa pakettia kuin millekään muulle alueelle. Varsinais-Suomessa on 27 kuntaa, yliopistollinen sairaanhoitopiiri, kaksi erityishuoltopiiriä sekä pelastuslaitos.

– Olemme tekemässä niin valtavaa muutosta, että tässä on edettävä askel kerrallaan, Varsinais-Suomen hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen puheenjohtaja ja sairaanhoitopiirin johtaja Matti Bergendahl sanoo.

Pelastuspäällikkö Viljanen arvioi, etteivät tulevat ajat myllerrä pelastuslaitosta yhtä dramaattisesti kuin sosiaali- ja terveyspuolta.

– Kansallisessa mittakaavassa tämä on sanomattakin erittäin merkittävä ja suuri muutos, mutta pelastuslaitoksena olemme olleet Varsinais-Suomen pelastuslaitos vuodesta 2004, joten hyvinvointialue ei tuo muutoksia vastuualueisiin tai toimintarajoihin.

Pelastuslaitoksen vuosibudjetti on vajaat 50 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueelle siirtyy 540 vakinaista työntekijää ja hieman yli 60 sopimuspalokuntaa.

 

Työtä riittää, mutta kenen käsiin peruspalvelut ollaan antamassa?

Ehdokkaita voivat asettaa puoluerekisteriin merkityt puolueet ja valitsijayhdistykset. Puolueet voivat muodostaa vaaliliittoja ja valitsijayhdistykset yhteislistoja. Varsinais-Suomen Kokoomus ja RKP Varsinais-Suomi ovat solmineet vaaliliiton.

Aluevaaliehdokkaalla tulisi olla hyvä ymmärrys sosiaali- ja terveysalasta tai vähintään palava kiinnostus ottaa kokonaisuus haltuun. Jenni Karimäki uskoo, että kampanjoinnin käynnistyttyä toden teolla ehdokkaille esitetään paljon muun muassa terveyskeskusten säilymiseen liittyviä kysymyksiä.

– Tässä on nähtävissä samantyyppistä ajattelua kuin sellaisissa kunnissa, joissa on ollut kuntaliitoksia. Niissäkin keskustellaan palveluiden jatkuvuudesta ja saatavuudesta. Skaala on maantieteellisesti ja väestöllisesti isompi, mutta huoli on samantyyppinen kuin se, jos kuntavaaleissa mietitään, saako kyläkoulu jatkaa vai ei.

Siinä missä terveyskeskuspalveluista ovat aiemmin päättäneet tutut kotikunnan valtuutetut, sotea koskevat nuijankopautukset tapahtuvat jatkossa kauempana.

– Yksittäisestä kuntalaisesta voi tuntua, että hallinto on menossa kauemmas, Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies pohtii.

– Vaikka kunnanvaltuuston toimintaakaan eivät kaikki arvosta, se on ollut käsinkosketeltava. Hyvinvointialue on suuri ”mikä-lie” jossain. En usko, että hyvinvointialueiden johtajia tullaan tuntemaan samalla tavalla kuin kunnanjohtajia.

Maakunnat jatkavat edelleen toimintaansa kuten tähän asti.

– Nämä ovat hyvinvointialueiden, ei maakuntien vaalit. Hyvinvointialueen toimivalta on rajattu sosiaali- ja terveysalan palveluihin sekä pelastuslaitoksiin.

Aluevaltuustojen ensimmäinen tehtävä on päättää hallinnosta ja sen mittaamisesta. Vasta sitten on palvelujen ja rakenteiden vuoro.

Palveluntuottajat siirtyvät hyvinvointialueille vuonna 2023. Sote-uudistuksen suuri tavoite, hyvinvointi- ja terveyserojen kapeneminen ja palveluiden saatavuuden paraneminen, tuskin saavutetaan vielä silloin.

Pyrkimysten avainasemassa ovat tulevaisuuden sote-keskukset. Ne ovat paikkoja, joista hyvinvointialueen asukas saa keskitetysti kaikki perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen peruspalvelut sekä mahdollisesti erikoissairaanhoidon avopalvelut.

– Sairaala tulee olemaan sairaala jatkossakin, Bergendahl vakuuttaa.

Hän arvioi konkreettisten muutosten näkyvän viimeistään 3–5 vuoden päästä. Bergendahl uskoo muutosten olevan positiivisia palvelunkäyttäjille, toivottavasti myös veronmaksajille.

Pelastuslaitos on pyrkinyt omalta osaltaan hälventämään sopimuspalokuntien ja asukkaiden huolta toiminnan jatkumisesta.

– Tämä muutos ei muuta asiakaskuvaa. Asiakkaamme ovat edelleen kunnissa. Itse uskon siihen, ettei palveluihin tule notkahdusta, Mika Viljanen sanoo.

Hän näkee synergiaetuja soten ja pelastustoimen välillä.

– Yhtenä esimerkkinä vaikka asumisen turvallisuus. Asumisen megatrendi on, että palveluita viedään yhä enemmän kotiin. Kun tästä lähdetään liikkeelle, näemme, mitä mahdollisuuksia muutos tuo.

Ehdokasasettelusta vastaa piirijärjestö, jolla on oma vaaliohjelmansa. Yksittäisen kunnan tai valtuutetun sana ei välttämättä paina alueella.

– Näissä vaaleissa äänestetään suoraan ehdokkaita niin kuin esimerkiksi eduskuntavaaleissa. Ilman muuta on selvää, että kaikkialla Suomessa keskuskaupungeissa äänimäärä on ylivoimainen. Mutta luottamustehtäviin ja jopa hallitukseen voidaan valita muitakin kuin valtuutettuja, Häkämies sanoo.

Toisaalta keskuskaupungissa ei ehkä koeta akuuttia uhkaa lähipalvelujen säilymisestä. Vähemmän käsitelty skenaario on, jääkö äänestysinto kaupunkiseudulla sittenkin alhaisemmaksi kuin kunnissa.

Karimäki pitää selvänä, ettei kaikkia ihmisiä saada mitenkään aktivoitua uurnille. Ongelma ei kosketa ainoastaan aluevaaleja. Äänestysaktiivisuus on kaikissa vaalitoimituksissa laskenut.

FAKTA:

Aluevaalit 2022

  • Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuustoon valitaan 79 jäsentä.
  • Vaalitapa on suhteellinen, avoin listavaali samalla tavalla kuin kuntavaaleissa.
  • Ehdokashakemukset tulee jättää aluevaalilautakunnalle viimeistään 14. joulukuuta.
  • Kotimaan ennakkoäänestys on 12.–18.1.2022.
  • Vaalipäivä on 23. tammikuuta 2022.
  • Hyvinvointialueen valtuusto aloittaa työnsä maaliskuun alussa 2022.
  • Valtuuston toimikausi on neljä vuotta.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here