Kannustavaa ja kuntouttavaa kotihoitoa– Vuoden lähihoitajaksi valittu Elena Riihimäki uskoo, että avaimet hoitajien jaksamiseen ja työvoimapulaan ovat työnantajan käsissä

0
Laitilalainen Elena Riihimäki valittiin Suomen Vuoden lähihoitajaksi.

Kotihoidossa työ tehdään asiakkaan kotona. Asiakasta ja tämän kotia tulee kunnioittaa, eikä kukaan halua tulla määräillyksi varsinkaan omassa kodissaan.

Laitilan kotihoidossa työskentelevästä Suomen Vuoden lähihoitajaksi valitusta Elena Riihimäestä on tullut – tai sitten hän on aina ollut – hyvä ihmistuntija.

Kotihoidossa työskentelevälle lähihoitajalle tämä on tärkeä ominaisuus.

– Jo ovella voi aistia, onko tämä sellainen paikka, jossa voi käyttää paljon huumoria, ja millaisella mielellä asiakas on, Riihimäki kertoo.

Vuoden lähihoitajaksi Riihimäkeä ehdottivat hänen kollegansa.

– Elena on työkavereita ja kotihoidon asiakkaita tsemppaava, kärsivällinen kuuntelija ja empaattinen lohduttaja, joka tuo hymyn kaikkien huulille, valintaa perusteltiin.

Tällä hetkellä monien huulilla on kysymys siitä, miten hoitajien työvoimapula ratkaistaan.

Riihimäki uskoo, että hoitajien jaksaminen ja pysyminen alalla on pitkälti työnantajien käsissä. Hän kannustaa työnantajaa kuuntelemaan työntekijöitään. Joskus ylempänä päätetty uudistus ei vain toimi käytännössä. Laitilan esimiesten vahvuus on Riihimäen mukaan näiden omakohtainen kokemus hoitotyöstä.

– Esimiehiä on myös helppo lähestyä.

Riihimäki kokee myös, että hoitajia kohtaan tulisi osoittaa nykyistä enemmän arvostusta. Hyväksi esimerkiksi hän nostaa oman nimityksensä.

– Alkuun olin ihan shokissa, mutta sitten mietin, että kuinka hienoa olisi, jos kaikki hoitajat saisivat tällaisen tunnustuksen.

Hän huomauttaa, että useimmat hoitajat tekevät työtä täydellä sydämellä ja kantavat huolta asiakkaistaan. Jos tehdystä työstä ei saa tunnustusta, ihminen väsyy.

– Positiivinen palaute auttaa jaksamaan.

Riihimäki nostaa esiin konkreettisen esimerkin työntekijöiden huomioimisesta. Hänen mukaansa Laitilassakin käytössä oleva autonominen työaikajärjestelmä on hyvä veto- ja pitovoimatekijä.

– Järjestelmän kautta jokainen voi itse suunnitella omat työvuoronsa. Olen tosi kiitollinen siitä, miten hyvin pystyn sovittamaan työ- ja perhe-elämän yhteen.

Riihimäen kuopus on nyt alakoulussa. Hän on voinut sovitella omia työvuorojaan muun muassa sen mukaan, että saattoi lähettää nuorimmaisensa koulutielle ensimmäisillä luokilla.

Ennen Laitilan kotihoitoon työllistymistään Riihimäki on nähnyt alan monelta eri kantilta. Aikaisemmin on työskennellyt muun muassa nuorten parissa, palvelutalossa ja kotihoidossa. Tämän ansiosta hän näkee Laitilan kotihoidossa paljon hyvää.

– Laitilassa asiakkaat saavat todella hyvää kotihoitoa eikä kotona ole juurikaan sellaisia ikäihmisiä, joiden paikka olisi jo hoivakodissa.

Laitilan kotihoidon vahvuuksiin kuuluvat Riihimäen mukaan hoitajien pysyvyys. Samat hoitajat ovat työskennelleet kotihoidossa vuosia – osa jopa vuosikymmeniä, minkä ansiosta he paitsi ovat hyvin ammattitaitoisia myös tuntevat asiakkaansa hyvin.

Viime vuosina kotihoidossa on otettu käyttöön kuntouttava työote. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että asiakkaan puolesta tekemisen sijasta ikäihmisiä ohjataan tekemään tekemään entistä enemmän itse ja autetaan vain tarvittaessa.

Yksi syy, miksi kollegat esittivät Riihimäelle Vuoden lähihoitaja -tunnustusta oli se, että hän on omaksunut kuntouttavan ja kannustavan työotteen työssään.

– Yksi hyvä esimerkki on pukeutuminen. Aikaisemmin asiakas puettiin, mutta nyt hänelle voidaan antaa paita, pyytää pukemaan ja auttaa vasta esimerkiksi pääntien kanssa.

Käytyään muistihoitajan koulutuksen Riihimäen silmät avautuivat.

– On pienestä kiinni. Maitotölkin avaaminen ja pöydän pyyhkiminen ovat liikettä. Ne ovat pieni arkisia asioita, joilla on merkitystä. Kotihoito ei ole sitä, että tehdään asiakas kädettömäksi.

Osa pitkäaikaisista asiakkaista ja näiden omaisista ovat voineet aluksi suhtautua uuteen työtapaan oudoksuen.

– Jotkut omaiset ovat ajatelleet, että eivätkö hoitajat enää halua auttaa.

Lopussa kiitos kuitenkin seisoo. Riihimäki muistaa erään vanhemman miesasiakkaan, joka oli alkuun ihmeissään kun Riihimäki ehdotti ruuan lämmittämistä yhdessä. Kun ruoka saatiin yhteistuumiin lämpimäksi ja lautaselle, Riihimäki antoi kannustavaa palautetta ja mies kertoi myöhemmin illalla lämmitelleensä ruokaa omatoimisesti.

Riihimäki huomauttaa, että onnistumisten huomioinen ja kehuminen ovat tärkeä osa kuntouttavaa työtä.

– On tärkeä sanoa, että sinä pärjäsit ja osasit.

Hoitaja vie usein joulun mennessään

Laitilalainen kotihoitaja Elena Riihimäki on usein ollut joulunpyhinä ja välipäivinä töissä. Usein kodeissa vallitsee pyhinä erilainen rauha. Joskus kotihoitaja on se, joka tuo joulun tullessaan. Ateriapalvelu toimittaa kotihoidon asiakkaille jouluruokaa.

Kotihoitajat tekevät parhaansa luodakseen joulun tunnelmaa. Se ei välttämättä vaadi paljoa.

– Tonttulakki vain päähän ja asiakkaat ovat, että vau!

Joulu voi myös nostaa tunteet pintaan.

– Olen huomannut, että joku voi joskus olla itkuinenkin.

Joulun pyhinä kotihoidon asiakkaiden määrä on usein pienempi kun osa ikäihmisistä on sukulaisten luona jouluna. Kaikilla ei kuitenkaan ole sukulaisjoulua eikä Riihimäki halua syyllistää siitä omaisia.

– Moni sanoo myös itse, ettei halua halua mennä mihinkään.

Isot kokoontumiset jouluna voivat nimittäin paitsi ilahduttaa myös väsyttää.