Laitilassa huoli hoitajien jaksamisesta

0
Hoitajista on monissa kunnissa kova pula, tilanne huolettaa Laitilassakin. Hoitajia työskentelee terveydenhuollon eri yksiköissä muun muassa vanhustenhuollossa, kouluterveydenhuollossa ja terveyskeskuksessa. Arkistokuva: Kirsi-Maarit Venetpalo

Hoitajista on valtakunnallisestikin ollut pulaa ja työmäärää kasvattanut koronatilanne on vaikeuttanut tilannetta entisestään. Tehyn ja Superin Laitilan paikallisosastojen puheenjohtajat ovat Laitilassa työskentelevien hoitajien jaksamisesta huolissaan.

Suomen terveydenhuollon hoitajapula on aiheuttanut viime vuosina huolta ja koronakriisin myötä tilanne on vain entisestään pahentunut. Korona vaatii monin tavoin hoitajien työaikaa ja moni heistä tekee koronaan liittyviä tehtäviä omien perustöidensä ohella.

Toisaalta esimerkiksi vanhusten hoivayksiköissä hoitajia vaaditaan entistä enemmän hoitajamitoituksen muututtua. Se edellyttää palkkaamaan vanhusten ympärivuorokautista tehostettua hoivapalvelua tarjoaviin yksiköihin enemmän hoitajia per asukas.

Tehyn Laitilan paikallisosaston puheenjohtaja Mari Pilpola vahvistaa, että hoitajista on pulaa Laitilassakin.

– Tilanne vaihtelee ajallisesti ja yksiköittäinkin, mutta ei tämä kokonaistilanne ruusuinen ole, puhelimitse tavoitettu Pilpola kuvaa.

Pilpola myöntää, että Laitilassa työskentelevien hoitajien jaksamisesta on huoli.

– Hoitajat ovat ehkä liiankin joustavia ja sitoutuneita. Koska sijaisia ei vuoroihin saada, hoitajat tekevät enemmän töitä ja esimerkiksi vapailta kutsutaan töihin.

“Ei tämä tilanne ruusuinen ole.”

HÄNESTÄ Laitilassa pitäisi pikimmiten saada hoitajien sijaispooli eli pysyvä sijaisjärjestelmä toimivaksi. Tällöin sijaisresurssiksi palkatut hoitajat voitaisiin kulloinkin ohjata sinne, missä työntekijöistä on eniten vajetta.

– Asiaan on kyllä Laitilassa panostettukin ja hoitajia on yritetty palkata.

Yleisemmän hoitajapulan vuoksi hoitajia on kuitenkin ollut vaikea saada palkattua.

Pilpola sanoo myös, että tällä hetkellä sijaisten haaliminen työvoroihin vie kohtuuttomasti esimiesten työaikaa.

– Aivan liikaa kuluu esimiesten aikaa siihen, kun he soittelevat ihmisille ja yrittävät saada tarpeeksi väkeä töihin.

Yhden erityisen ilonaiheen Tehyn Laitilan paikallisosaston puheenjohtaja Mari Pilpola kuitenkin nostaa esiin.

– Meillä on muutama jo eläkkeelle jäänyt hoitaja, joka tulee töihin joustavasti tarvittaessa. He ovat tässä tilanteessa ihan kullanarvoisia.

“Ei systeemi voi rakentua sen varaan, että hoitajat tekevät jatkuvasti esimerkiksi ylitöitä.”

LAITILAN Sanomien jututtamat julkisen sektorin eri yksiköissä työskentelevät hoitajat ovat huolissaan siitä, miten kovilla hoitajat Laitilassa ovat. Omalla nimellään he eivät arkaluontoisesta asiasta halua avautua.

Hoitajat ovat Tehyn Laitilan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Mari Pilpolan kanssa samoilla linjoilla ja sanovat tietävänsä, että hoitajia on vaikea saada palkattua. Heistäkin hoitajat joustavat liikaa – ja katsovat, että työnantaja myös luottaa siihen, että hoitajat joustavat.

– Korona on kärjistänyt tilanteen ja välillä ollaan jaksamisen kanssa äärimmillään. Työnantaja ei tunnu ottavan tilannetta ihan tosissaan, yksi hoitaja kuvailee tilannetta.

Jututettujen työntekijöiden mukaan hoitajia on koitettu palkata lisää, mutta toisaalta he myös kokevat, että tietoisesti on päätetty jättää rekrytoimattakin lisää väkeä.

– Sellaista viestiä on ylhäältä päin tullut, että tällä työntekijämäärällä pitää vain pärjätä, vaikka ihmiset ovat esimerkiksi koronan tuomien ylimääräisten tehtävien vuoksi aika loppu.

– Minusta hoitajat pakotetaan maksamaan tässä tilanteessa liian kovaa hintaa. Heiltä odotetaan ihan hirveästi joustoa ja jatkuvasti tehdään pitkiä päiviä, eräs vastanneista sanoo.

“Sellaista viestiä on ylhäältä päin tullut, että tällä työntekijämäärällä pitää vain pärjätä.”

SUPERIN Laitilan paikallisosaston puheenjohtaja Oili Tamminen sanoo allekirjoittavansa hoitajien viestin.

– Kyllä se yleisempi ongelma on, että työnantajat eivät tunnu ymmärtävän tilanteen vakavuutta.

Tamminen näkee, että hoitajien työarjessa näkyy myös tiukka talousajattelu.

– Aiemmin, kun hoitajia vielä olisi helpommin saatu rekrytoitua, niin ei heitä pidempiin työsuhteisiin kuitenkaan haluttu palkata. Ei, vaikka silloinkin sijaisten haalimiseen kului paljon esimiesten aikaa. Nyt tilanne on monin verroin pahempi.

ERIKSEEN haastatellut Pilpola ja Tamminen kuvaavat tietämättään vallitsevaa tilannetta lähes samoin sanoin ja nostavat esiin myös samoja huolenaiheita, kuten hoitajien kohtuuttoman tilanteen ja esimiesten aikaa liikaa vievän työn, kun he haalivat työvuoroihin sijaisia.

Kumpikin nostaa esiin senkin, että työpaikoilla on alkanut näkyä eläköityneitä hoitajia keikkatöissä.

– Se on upea apu monessa yksikössä, Tamminen tietää.

Superin paikallisosaston puheenjohtaja Oili Tamminen näkee, että työpaikoilla on tietynlainen murros menossa.

– Usein nuoret hoitajat pitävät oikeuksistaan kiinni, joten he eivät ole niin helposti suostumassa tuplavuoroihin tai ainaiseen joustamiseen. Ei systeemi voi rakentua sen varaan, että hoitajat tekevät jatkuvasti esimerkiksi ylitöitä.

Hän sanoo yleisesti, että työnantajien pitäisi pitää hoitajien jaksamisesta parempaa huolta.

”On tiedostettu, että henkilöstön jaksaminen on koetuksella”

Laitilan ensi vuoden talousarvioehdotuksessa esitetään hoitajien lukumäärän lisäämistä neljällä. Sosiaali- ja terveysjohtaja Johanna Ahokas kertoo, että kyseinen lisäresurssi kohdistuu ikääntyneiden palveluihin ja sen taustalla on lakisääteinen henkilöstömitoituksen kasvu.

Ahokas vahvistaa, että hoitajapula näkyy Laitilassakin muun muassa siten, että hoitajien rekrytointi on haasteellista.

– Hakemuksia avoimiin tehtäviin tulee aiempaa vähemmän. Hakijoita kuitenkin avoimiin tehtäviin on ollut ja toistaiseksi voimassa olevat vakanssit on saatu täytettyä. Määräaikaisten paikat ovat olleet haastavampia täytettäviä.

“Koronatilanteen pitkittymisen myötä henkilöstön jaksaminen on koetuksella.”

AHOKAS kertoo, että erityisesti haasteita on ollut saada täytettyä sijaisuuksia terveyskeskuksen osastolla ja asumispalveluissa eli Koivukodossa ja Kaukolankodissa sekä lääkäreiden vastaanotolla terveyskeskuksessa.

Kaupungin resurssipoolissa on yksi sairaanhoitajan ja kolme hoitajan vakanssia. Ahokas kertoo, että myös poolin henkilöstön rekrytointi on ollut haasteellista. Nyt paikat on saatu täytettyä, mutta osa rekrytointipäätöksistä ei ole vielä saanut lainvoimaa. Resurssipoolin työntekijät voidaan ohjata eri yksiköihin tarpeen mukaan.

HENKILÖSTÖN kuormittuminen on tosiasia.

– Koronatilanteen pitkittymisen myötä henkilöstön jaksaminen on koetuksella. Tilanne on tiedostettu ja toimintatapoihin pyritään löytämään ratkaisuja yhdessä henkilöstön kanssa.

Entä miten Ahokas vastaa väitteisiin, joiden mukaan resurssipula johtuu osin myös työnantajan haluttomuudesta palkata tarpeeksi väkeä ja hoitajien odotetaan pärjäävään alimiehityksellä?

– Yhtään toistaiseksi voimassa olevaa hoitajan vakanssia ei ole jätetty täyttämättä. Mikäli vakansseja tulee avoimeksi, ne on pyritty täyttämään mahdollisimman nopeasti. Asumispalveluissa lakisääteinen henkilöstömitoitus toteutuu ja on toteutunut suurempana kuin mitä laki edellyttää. Lääkäreiden vastaanotolle on myönnetty koronan vuoksi lisäresurssina kolme sairaanhoitajan määräaikaista paikkaa. Näitä on pyritty täyttämään, mutta henkilöiden saatavuus on ollut haasteellista ja vaikuttanut osaltaan kuormitukseen. Akuutissa tilanteessa on ollut mahdollisuus turvautua myös ostopalveluun. Vuoden 2021 aikana on lisätty toistaiseksi voimassa olevia vakansseja lääkäreiden vastaanotolle sekä terveyskeskusosastolle. Tehtävien hoitamista lääkäreiden vastaanotolla on priorisoitu tilanteissa, joissa on havaittu resurssipulaa. Esihenkilö arvioi jatkuvasti toimintaa ja ohjaa henkilöstöä toiminnan muutoksiin tarvittaessa.