Linnunpöntöllä kuumailmapallolennolle – Kun lentoon päästään, ollaan tuulien vietävänä

0
Korissa oli tiivis tunnelma, joulupukkina Tomi Siivonen (oik.), kyydissä Juha Salomaa, Mila Kotilainen (edessä), Frans Elo (takana), Inna Kotilainen ja Juuso Manu pilottina.

Kuumailmapallolennolle Laitilasta Kalantiin pääsivät tiistaiaamupäivällä 21. joulukuuta Juha Salomaa Kalannista, Tomi Siivonen Uudestakaupungista ja raumalainen Mila Kotilainen yhdessä 4,5-vuotiaan Inna-tyttärensä kanssa ja laitilalainen Frans Elo.

Lennon taustalla oli Kyläyhdistys Hakavan ja Rauman Seudun Katulähetyksen rakentamien 250 linnunpöntön myyjäiset. Puolivälissä myyntiä juolahti mieleen järjestää samalla tavara-arpajaiset.

Kuumailmpallolennon voittajien kohdalla tilanne muodostui ennen lentoa melko kiharaiseksi, koska erilaiset esteet pakottivat kolmen varsinaisen voittajan antamaan lentonsa kaverille.

Kuumailmapallolentäjät saatiin Vantaalta, Ilkka Korhonen ja Juuso Manu. Lennolle lähdettiin Laitilan Kotoharjun alueelta Mikolan pellolta. Lennolla pilottina toimi nuori, mutta kokenut Juuso Manu. Laskeutuminen tapahtui Kalannin Hallun kylään Keijo Saarelan pellolle.

Ilkka Korhonen, 63, lensi pallolla ensimmäisen kerran 1979 Englannissa ja sai pallokuumeen. Häälennollekin piti päästä vastavihityn vaimon kanssa 1980.

Korhonen on kouluttautunut erikoissairaanhoitajaksi ja harrastanut kuumailmapalloilua koko ajan. Hän liittyi Suomen kuumailmapallokerhoon, Suomen vanhimpaan sellaiseen, jo 1978 ja on lajin pioneereja nyky-Suomessa.

Kuumailmapalloilu ei ole hoppuilijan laji. Se vaatii myös epävarmuuden sietämistä. Ihan juuri ennen lentoa voidaan päättää, ettei lähdetäkään. Kaikki riippuu säästä. Tärkeintä on, että sääolosuhteet ovat hyvät.

Lentäminen peruuntuu, jos ukkostaa, sataa tai jos näkyvyys on huono. Eikä tuuli saa lähtötilanteessa puhaltaa maanpinnalla yli viittä metriä sekunnissa.

Kun lentoon päästään, ollaan tuulien vietävänä. Lentäjä voi ohjata palloa vain säätämällä lentokorkeutta, josta haetaan suotuisaa tuulensuuntaa.

Jo ennen lentoa on tehty lentosuunnitelma, mutta ihan tismalleen sekään ei aina toteudu, jos tuulet niin päättävät.

Mukava lentokorkeus on 150–300 metriä, koska sieltä näkee alas hyvin. Tarvittaessa palloa voidaan nostaa lentokorkeutta, jos lentosuunta paranee.

Lennolle lähtiessä laitetaan ilmaan luotauspallo, eli heliumilla täytetty pallo, jotta nähdään, mihin suuntaan se lähtee menemään. Lennolle lähdetään vain, jos sää on turvallinen sekä kalusto ja miehistö kunnossa.

Kuumailmapallolennoille tehdään lentosuunnitelma, katsotaan sääennusteet ja lasketaan, miten paljon pallo etenee tuulen mukana tunnin aikana, sekä katsotaan, missä on laskupaikkoja. Lentäminen on mukavaa, samoin kuin konkareiden kertomusten kuuntelu heidän kertoessa omista lennoistaan. Hiljaisen tiedon siirtäminen on tärkeää.

Ilkka ja Juuso lähtevät 2.1.2022 Italiaan alppien ylilennolle. Lentomatka on viisi kilometriä. Ilkka on lentänyt aikaisemmin kolme kertaa alppien yli.

Kuumailmapallolentäjät lupasivat tulla Varsinais-Suomen ja Länsi-Suomen alueelle useita kertoja vuoden 2022 lennättämään halukkaita erilaisten tilaisuuksien yhteydessä.

Kyläyhdistys Hakava ry:n puolesta Matti Puukki