Matalan kynnyksen kautta uima-altaaseen – Korona vei Laitilan Jyskeen uimareista puolet

0
Nelli Soinu, Emilila Kelkka, Anton Kelkka, Noah Sulo ja Iisak Kelkka valmiina harjoituksiin. Valmennusryhmässä on mukana myös Saku Uusi-Kartano.

Asko Tanhuanpää

Annetaan Laitilan Jyskeen uintijaostosta kertovan jutun ensimmäinen puheenvuoro Tomi Mustoselle, eikä puhuta kilpauinnista ollenkaan. Miten tämä on mahdollista? Olkaa ystävällisiä ja lukekaa:

– Uimataito kuuluu tuhansien järvien maassa jokaisen kansalaistaitoihin. Jokaisen meistä pitäisi hallita kunnollinen uimataito siinä, missä vaikkapa taito pyöräillä.

Jyskeen uimajaosto ei ole uimakoulu, mutta jos omaa perustaidon ja osaa uida vähintään sata metriä ottamalla välillä kiinni altaan reunoista, niin on tervetullut mukaan.

– Kynnys on matala ja hyvässä seurassa se uimataitokin paranee huomaamatta, Mustonen ilmoittaa.

Uimajaosto on toiminut Jyskeen siipien alaisuudessa jo pidempään, mutta sen toiminta käynnistyi uudelleen ja entistä ehompana vuonna 2015 eli heti hallin laajentamisen jälkeen. Tuolloin vetäjänä toimi nykyinen masters-kilpailija Anu Tolvanen.

– Parhaimmillaan aktiivisia harrastajia oli parisenkymmentä, mutta tällä hetkellä lukumäärä on tasan puolentusinaa eli kuusi. Korona vei Jyskeen uimareistakin käytännössä tasan puolet, harmittelee Mustonen.

Korona toi rajoituksia nuoremmillekin ja omaehtoinen harrastaminen jäi pois.

– Aikuisilla ei halliin ollut välillä asiaa ollenkaan, hän kertaa.

Tämän hetken aktiiviryhmä koostuu kahdesta ensimmäistä luokkaa käyvästä pojasta, kahdesta viidesluokkalaisesta tytöstä ja kahdesta 7–8-luokkalaisesta pojasta.

Tomi Mustonen sanoo tulleensa ”vähän puskista” uintijaoston toimintaan mukaan. Valmennuskokemusta hänellä on eri lajeista kuitenkin jo 15 vuotta, joten pohjan pitäisi olla kunnossa.

– Kävin ensin uimaopettajakurssin ja sitten olen ollut aktiivisesti mukana Ninan tekniikkakursseilla, selvittää Tuominen.

Nina on yhtä kuin vuonna 2019 Laitilan uimahallilla tiiminvetäjänä aloittanut Nina Hakamäki. Kun teen kysymyksen hänen kokemuksestaan, on vastauksena seuraava vastakysymys ”Onko meillä koko ilta aikaa käytettävänä?”

Mennään tällä kertaa kuitenkin suosiolla lyhyen kaavan mukaan. Porista kotoisin oleva Hakamäki ui viitisen vuotta kilpaa Pihlavan Työväen Uimarien riveissä. Rollot ja ikäkausiuinnit tulivat tutuiksi, mutta SM-kisat jäivät käymättä.

– Oma harrastus synnytti halun jatkaa valmennuspuolelle, ja alkuun pääsin Varalan liikuntaopiston vesirallikoulutuksen kautta Tampereella. Sen jälkeen olen pyrkinyt koko ajan kouluttamaan itseäni lisää. Olen saanut koulutusta muun muassa erityisuimaopettajaksi, sekä äitiys- ja vauva-ajan uintien kouluttajaksi. Myös ikäihmisten uimaopetuskurssit on käyty, parhaillaan Varalassa liikuntaneuvojaksi opiskeleva Hakamäki selvittää.

– Nina on luvannut, että hänen vankkaa koulutus- ja kokemustaustaansa voi käyttää hyväksi myös Laitilan Jyskeen uintijaoston markkinoinnissa. Ikävä sanoa, mutta monikaan laitilalainen ei taida edes tietää meidän toiminnastamme, Tomi Mustonen miettii.

Markkinointi on itse asiassa jo aloitettukin.

– Monessa koulussa opettajat ovat luvanneet neuvoa, että uimahallilta voi löytää hyvän harrastuksen lisäksi myös hyviä kavereita ja mikä tärkeintä paremman uimataidon. Kuten Tomi jo aiemmin ilmoitti, on kynnys todellakin matala, Nina Hakamäki komppaa.

Mustonen ja Hakamäki painottavat, että harjoittelu yhteisissä uintitreeneissä on niin sanotusti sovellettua, eikä mitään suoritus- tai kilpailupakkoa ole.

– Treenit ovat kerran viikossa ja luonnollisesti käymme läpi myös eri uintityylien tekniikoita. Vesi on yhtä märkää täällä kuin muuallakin eli tervetuloa vaan rohkeasti mukaan tutustumaan toimintaamme. Nuorten kannattaa lähteä liikkeelle ensi alkuun kaverin kanssa, näin kynnys saadaan entistäkin matalammaksi, Tomi Mustonen tietää.