Oliko Iin Yrityksellä ja Laitilan Jyskeellä sama puheenjohtaja?

0
Paavo Teukun hautakivi löytyy Laitilan vanhalta hautausmaalta.

Pertti Huovinen

Iin vanhin urheiluseura Voimistelu- ja urheiluseura Iin Yritys täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Seuran varhaishistoria oli pitkään ja on vieläkin jossain määrin epäselvä, koska ensimmäisiä pöytäkirjoja ei ole tallessa.

Tehdessäni aikoinani Suomen ja Skandinavian historian gradua Iiläisen työläisurheilun historiasta ja sen myötä Iin Yrityksen historiasta, kävin Oulun Yliopiston kirjastossa mikrofilmeiltä läpi kaikki ennen sotia ilmestyneet työväenlehdet. Urakka oli pitkä ja mielenkiintoinen.

Vuoden 1912 Kansan Tahdoissa törmäsin muutamaan uutiseen, jotka koskivat Iin Yrityksen toimintaa. Niissä esiintyi nimi P. Teukku.

Ihmettelin, kenestä on kysymys, sillä nimi on täälläpäin outo eikä muistitietoakaan kyseisestä urheilumiehestä ole. Historian tutkimuksessa tarvitaan ammattitaitoa ja hoksnokkaa löytämään lähteitä, mutta usein myös hyvää onnea.

Minulla on Iissä 1910-luvulla Työosuuskunnan toimitusjohtajana olleen Joonas Laherman monistemuotoiset laajahkot muistelmat Muistoja Iistä. Niissä hän mainitsi olleensa vanhassa Haminassa Paavolan mamman ruokaporukassa, jossa oli myös muun muassa apteekin farmaseutti Paavo Teukku, “joka meni Saksaan jääkärikoulutukseen ja kaatui Suomen sisällissodassa 1918”.

Lainasin kirjastosta Jääkäriliiton julkaiseman Suomen jääkärien elämäkerraston ja Matti Lackmanin tutkimuksen Suomen vai Saksan puolesta? Jääkäreiden tuntematon historia. Niistä selvisi, että Paavo Teukku oli kotoisin Laitilasta Varsinais-Suomesta.

Soitin Laitilan kirkkoherranvirastoon ja kysyin, onko Paavo Teukun omaisia tai läheisiä vielä hengissä. Virkailija suostui sanomaan, että Paavo Teukun veljenpoika eli vielä.

Soitin hänelle ja kerroin asiani. Hän oli kovasti ihmeissään eikä ollut tietoinen veljenpoikansa Iin reissusta.

Myöskään urheiluseura Laitilan Jyskeen Ilkka Simola ei tiennyt mitään paikkakunnan merkkihenkilön Iissä olosta. Sitä, miksi Paavo Teukku oli tullut Iihin on mahdoton tietää. Oliko syynä vain työpaikka Iin apteekissa vai nainen, jota pakoon, tai jonkun perässä mies liikkui. Arvioni mukaan Paavo Teukku oli Iissä noin vuoden ajan syksystä 1911 syksyyn 1912.

Laitilan Jyskeen perustaja

Juho Paul eli Paavo Teukku oli tunnettu ja kunnioitettu henkilö Laitilassa. Hän syntyi 23.5.1891 ja haavoittui ja kaatui sisällissodassa Tampereen taisteluissa 23.3.1918. Hän oli sotilasarvoltaan jääkärivääpeli.

Teukku osallistui sisällissotaan 4:nnessä jääkäripataljoonassa, sen 11. komppaniassa. Komppanianpäällikkö oli jääkäriluutnantti Julius Saaristo, Tukholman vuoden 1912 olympialaisten molempien käsien keihäänheiton kultamitalisti.

Teukun vanhemmat olivat poliisikonstaapeli Herman Paul Teukku ja Pauliina Vilhelmiina Jussila. Paavo Teukku kävi viisi luokkaa Uudenkaupungin yhteiskoulua ja Tampereen teknillisessä opistossa yhden luokan, kunnes erosi sen toiselta luokalta lähteäkseen jääkäriliikkeeseen.

Hän liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 5. toukokuuta 1916. Teukku otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Hän yleni jääkärivääpeliksi.

Paavo Teukku oli toimelias mies, joka touhusi muun muassa Laitilan Nuorisoseurassa. Hän oli alkuvuodesta 1911 perustetun Laitilan Jyskeen perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja.

Tuntuu kummalliselta, miksi hän pian seuran perustamisen jälkeen lähti Iihin ja palasi yhtä pian takaisin Laitilaan. Hän nimittäin on kirjattu Jyskeen varapuheenjohtajaksi vuosina 1912–13. Välissä hän lienee ollut vuoden tai vajaan vuoden Iin Yrityksen puheenjohtaja.

Paavo Teukku oli kovan luokan urheilija. Laitilan Jyskeen historiikki kertoo Paavo Teukun voittaneen suomenmestaruuden hieman erikoisessa lajissa seiväspituushypyssä ja juosseen 400 metriä aikaan 53,4 vuonna 1912.

Suomen tilastossa Teukku oli seitsemäs. Edellä oli kovia tekijöitä, nimittäin Lauri ”Tahko” Pihkala ja Ola Fågelberg, Pekka Puupään piirtäjä.

Vuosiluku on väärä, sillä Tilastopaja kertoo tuon juoksun olleen 23.8.1913, mikä myös vahvistaa sitä, että Teukku oli 1912 Iissä. Tulos oli vuositilaston seitsemäs Suomessa vuonna 1913. Vuonna 1915 Paavo Teukku hyppäsi seipäässä Vakka-Suomen piirinennätykseksi 320.

Laitilan Jyskeen historiikissa kehutaan kovasti Paavo Teukun taitoja seuran vetäjänä ja mainitaan hänen olleen innokas urheilija ja ennen kaikkea innostaja, joka sai toiset mukaan toimintaan. ”Poikasena hänessä oli puoliksi miestä, miehenä puoliksi poikaa”, kerrotaan Jyskeen historiikissa. Tyypillistä monille urheilun vetäjille.

Iin Yrityksessä

Mikä oli Paavo Teukun rooli Yrityksessä? Ensimmäinen tieto P. Teukusta on maaliskuun lopulta 1912 Kansan Tahdossa olleessa jutussa Iin Työvänyhdistyksen woimisteluseura Yrityksen hiihdoista.

Teukku oli hiihtänyt 31.3.1912 pidetyissä hiihdoissa, joissa oli ollut paljon katsojia, osa suulaitakin, ja jonkin verran hiihtäjiä. Hän sijoittui kympillä kolmanneksi.

Huhtikuussa oli Yrityksen iltamaporukka vieraillut Ylirannan työväentalolla esittämässä voimistelua ja muuta ohjelmaa. Juhannuksena pidetyssä Yrityksen suuressa kaksipäiväisessä kesäjuhlassa hän on pitänyt puheen.

Ohjelmassa oli muun muassa nais- ja miesvoimistelijoiden yhteismarssi, yhteisvoimistelua ja illalla naisten vapaaliikkeitä ja miesten sauva- ja rekkivoimistelua. Juhannusjuhlan ohjelma on aika tavalla samanlainen kuin edellisenä kesänä Laitilassa.

Heinäkuun alkupuolella Haukiputaalla sosialidemokraattien piirijuhlissa Yritystä edustanut Paavo Teukku oli 3-ottelussa toinen ja seuratoveri J. Nokela kolmas. Voiton vei Oulun Pyrinnön H. Koskela.

Tuohon aikaan suurin osa yleisurheilukilpailuista ainakin täälläpäin oli kesäjuhlien ohjelmanumeroina eikä erillisinä kilpailuina. Elokuun alussa Työosuuskunnan kesäjuhlilla oli Yrityksen poikien voimisteluesityksiä. Toiminta oli samantapaista kuin Laitilan Jyskeellä edellisenä vuonna.

Iin Yritykseen näytti syntyneen talven 1911–12 aikana vilkas voimistelu- ja iltamatoiminta. Pitäisin varmana, että Paavo Teukku on ollut voimistelunohjaajana Iissä, ei ainoana, mutta organisaattorina.

Se, että hän piti puheen juhannuksen suurjuhlilla voisi viitata siihen, että hän olisi ollut jopa Yrityksen puheenjohtaja, sillä eihän kuka tahansa pääse tuollaisiin tilaisuuksin puheita pitämään. Puheenjohtajuutta perustelen myös sillä, että Iin työväenyhdistyksen johdon ja sen alaosaston Yrityksen puheenjohtajan välillä oli riitaa.

Kun Yrityksen säännöt olivat huhtikuun 7. päivä 1912 hyväksyttävänä työväenyhdistyksen kuukausikokouksessa, vaadittiin siellä, että ”woimisteluseuran jäsenten on oltava työväenyhdistyksen jäseniä”. Asiasta neuvoteltiin työväenyhdistyksen ja Yrityksen edustajien kesken.

Yrityksen puheenjohtaja oli uhannut erota, jos säännöt muutetaan työväenyhdistyksen vaatimusten mukaisiksi. Valitettavasti työväenyhdistyksen sihteeri on tehnyt melkoisen karhunpalveluksen jälkipolville mainitsemalla nimeltä vain ty:n neuvottelijat ja kirjaten vastapuolen maininnalla ”Yrityksen edustajat”.

Toinen työväenyhdistyksen neuvottelijoista oli maaottelujuoksija Esa Liedeksen isoisä Oskari Liedes. Mainittu Yrityksen puheenjohtaja voi hyvinkin olla Paavo Teukku. Hänen aatteellisen taustansa pohjalta vastahakoisuus on ymmärrettävää ja johdonmukaista.

Se, että Paavo Teukku on Iissä toiminut työväenyhdistyksen alaisessa seurassa, ohjannut voimistelua työväentalolla ja kilpaillut sosialidemokraattien kesäjuhlilla saattaa tuntua ainakin laitilalaisista kummalliselta. Jyskeen historiikissa nimittäin mainitaan, että ”Teukun Paavo vierasti seuran urheiluasun punaista väriä”.

Hänen kaaduttuaan vuoden 1918 sisällissodassa Tampereen taisteluissa Saksan jääkärinä valkoisten puolella, pystytettiin Laitilan hautausmaalle komea hautakivi, jonka suojeluskunta toimintansa aikana kukitti vuosittain juhlavasti. Muistomerkkiä pidetään Laitilan sankarihautana.

Paavo Teukun ollessa Iissä oli Yritys ainoa urheiluseura, perustettu juuri ennen Teukun Iihin saapumista. Työväentalo oli monitoimitalo, jossa nuorisolle oli toimintaa joka ilta. Oli voimisteluharjoituksia, näytelmäseura, jolla oli myöhemmin palkallinen ohjaaja ja muutakin iltamatoimintaa.

Talossa oli lukuhuone, johon tuli toistakymmentä lehteä, muun muassa Urheilulehti. Tunnettuja taiteilijoita kävi esiintymässä.

Moni iiläinen on muistellut taloa ”toisena kotina”. Toimeliaalle urheilijanuorukaiselle työväentalo ja Yritys oli Iissä ainoa vaihtoehto, sillä Nuorisoseuran toiminta oli jäänyt työväentalon jalkoihin.

Paavo Teukun vierailu Iissä saattoi olla vain vajaan vuoden mittainen piristysruiske paikkakunnan urheiluelämään, sillä vuonna 1913 juhannusjuhlat järjesti työväenyhdistyksen huvitoimikunta ja Yritysen toiminta hiipui vähitellen, mihin vaikutti osaltaan maailmansodan alkamisesta johtunut pula-aika ja venäläisten sotilaiden aiheuttamat levottomuudet. Joka tapauksessa Paavo Teukulla on oma sijansa yli satavuotiaan Iin Yrityksen ja koko Iinkin urheiluhistoriassa kuten on Laitilassakin.

Lähteet:

Huovinen Pertti, Iiläistä työläisurheilua vuoteen 1971. Iin Yrityksen kehitys voimisteluseurasta urheiluseuraksi vuosina 1911-1971

Huovinen Pertti, Sata vuotta iiläisten hyväksi. Iin Sosialidemokraatit 1905-2005

Jääkäriliitto, Suomen jääkärien elämäkerrasto

Lackman Matti, Suomen vai Saksan puolesta? Jääkäreiden tuntematon historia.

Laherma Joonas, Muistoja Iistä

Laitilan Jyskeen historiikki

Kansan Tahto 1912

Tilastopaja