Sote-kustannukset tekniikan osalta kuntoon

0

Olen toiminut Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän huoltoinsinöörinä ja nähnyt sekä ala-, että ylätasolta kuinka paljon ja minkälaisia resursseja riittävien sairaanhoito-olosuhteiden saavuttamiseksi vaaditaan. Jotta maakuntatason päätöksiä liittyen sote-palveluihin voidaan tehdä kokonaiskuvaa katsoen järkevästi ja kustannustehokkaasti, on ymmärrettävä ja otettava huomioon myös sairaalarakennusten tekninen puoli ja sen vaatimukset.

Sairaaloiden ja hoitolaitosten olosuhteiden ylläpitäminen vaaditulla tasolla vaatii resursseja. Ymmärtämällä minkälaisia henkilö- ja raharesursseja ko. olosuhteiden ylläpitäminen vaatii, voidaan suuresti vaikuttaa koko maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksiin.

Esimerkiksi Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän teknisten palveluiden ja rakennusinvestointien euromääräiset menot olivat vuonna 2020 noin 90 miljoonaa euroa, eli noin 10% VSSHP:n kokonaismenoista. Samana vuonna VSSHP:n kokonaishenkilöstömäärä oli noin 8 500.

Kun Varsinais-Suomen hyvinvointialue aloittaa toimintansa, siirtyy sen palkkalistoille noin 21 000 työntekijää. Jos henkilöstömäärä tulee olemaan melkein kolminkertainen verrattuna VSSHP:n henkilöstön määrään, niin tästä on suhteellisen helppo päätellä, että tulevien Varsinais-Suomen hyvinvointialueen rakennusten pinta-alainen määrä ja niin myös teknisten palveluiden euromääräiset menot tullevat kertaantumaan samalla kertoimella kuin VSSHP:n henkilöstönkin määrä.

Eli jos tuo 90 miljoonaa euroa tulee noin kolminkertaistumaan, silloin teknisten palveluiden euromääräinen summa tulee olemaan

noin 200–250 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä tekee koko vaalikautena noin 800–1000 miljoonaa euroa tekniikkaan. Melkoinen potti rahaa siis.

Teknisten palveluiden euromääräinen osuus tulee siis olemaan hyvin merkittävä ja tämä summa tulee käyttää oikein esimerkiksi luomalla parhaan mahdollisen suhteen oman henkilökunnan käytön ja yksityistämisen välillä. Näin voidaan järkevöittää huomattavasti tekniikan kustannuksia. Nyt, kun sairaanhoito-organisaatioita on yksi siellä ja toinen täällä, on myös jokaisella organisaatiolla omat huoltosopimuksensa eri palveluntarjoajien kanssa.

Tulevaisuudessa, kun hyvinvointialue aloittaa toimintansa ja kaikki rakennukset siirtyvät yhden organisaation hallintaan, voidaan sopivalla oman henkilökunnan ja yksityistämisen suhteella järkevöittää kustannuksia. Näen, että sairaalalaitosten tekniikan pyörittämisen osalta sote-uudistus tulee olemaan suuri mahdollisuus, ei uhka.

Yhdistämällä teknisten vaatimusten näkökohdat muiden sote-palveluiden perusvaatimuksien kanssa, saadaan kokonaiskuvassa ajateltuna kestävin ratkaisu koko maakuntatasolla sekä asiakaslähtöisyyden että kustannustehokkuuden kannalta.

Valtteri Peltola, Aura
projekti-insinööri, sähkötöiden johtaja, aluevaaliehdokas