Suomi on pieni ja pyöreä – Kappelimäen koulun ekaluokkalaiset pohtivat, minkälainen tämä synttäreitä juhliva maa oikein on

0
Ekaluokkalaiset arvelevat, että siniristilippu on saanut värinsä järvistä ja lumesta.

Kappelimäen koulun käytävän seinällä on rivi piirroksia Suomen lipuista, jotka liehuvat uljaasti tähtitaivasta vasten. 1B-luokan oppilaat ovat askarrelleet ja maalanneet siniristilippuja, mutta tietävätkö lapset, miksi Suomen lippu on juuri sinivalkoinen.

– Sinivalkoisuus muodostuu järvistä, merestä ja lumesta, Joakim Virtanen vastaa reippaasti. Luokanopettaja Maria-Loviisa Kaurila kertoo, että itsenäisyyspäivästä ja Suomesta oli tällä viikolla jo juteltu luokassa. Niinpä lapsilta tulee hyvin asiantuntevia vastauksia ja myös hienoja filosofisia ajatuksia.

Miksi itsenäisyyspäivää juhlitaan?

– Suomella on synttärit. Suomi täyttää 104 vuotta, Emmali Täll tietää.

– Suomi on kehittänyt kaikkea maailmaan, Eemil Sukari jatkaa vastausta.

Eemil on oikeassa, onhan täältä lähtenyt maailmalle vaikka mitä, kuten Koneen hissit, Kuoma-saappaat, Marimekon raitapaidat, äitiyspakkaukset, Sibeliuksen sävellykset, Muumit, Angry Birdsit ja Nokian kännykät.

Miten suomalaiset juhlivat itsenäisyyspäivää?

– Ehkä jotain ruokaa syödään, Vilho Mustonen miettii.

– Mennään ravintolaan, Sebastian Lohisto arvelee.

– Ei mennä mihinkään, Eemil Sukari täräyttää sen, mikä taitaa olla useimmissa perheissä tutuin itsenäisyyspäivän traditio.

Minkälainen maa Suomi on verrattuna maailman muihin maihin?

– Pieni maa, Vilho sanoo.

– Täällä puhutaan eri kieltä, Jessi Mannila toteaa.

– Suomessa puhutaan suomea ja ukrainaa, Eemil Sukari jatkaa.

– Ja englantia, Clara Viita täydentää.

Ekaluokkalaiset ovat hyvin ajantasalla. Suomen puhutuimmat kielet ovat suomi, venäjä, viro, arabia, englanti ja somali. Ukrainan osuus on viime vuosina kasvanut. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2020 lopussa Suomessa asui yli 432 800 vieraskielistä.

Eemil Isotalo pohtii, että on Suomi erimuotoinen maa kuin muut maat.

– Suomi on pyöreä, Vilho tuumaa.

– Ei Suomi ole pyöreä, vaan se on Suomi-neito, Eemil Sukari täydentää. Mutta ei Vilhokaan täysin väärässä ole, Suomi-neidon mekko pullistuu pyöreäksi, kun Suomi-neito pyörähtelee polkan tai jenkan jytkeessä.

Mikä Suomessa on kivaa?

– Koulu on kivaa, Emmali kehuu.

– Uiminen järvessä tai uima-altaassa, Joakim sanoo. Hän lisää, että myös oma kieli on kiva.

– Ja että saa käydä koulua, Eemil Sukari jatkaa. Siinä hän on oikeassa. Lasten oikeudet ja elinolosuhteet ovat parantuneet lähes kaikkialla maailmassa, mutta Unicefin mukaan vieläkään maailman lapsista 64 miljoonaa ei pääse edes alakouluun.

Lapsista suomen kieli on kaunista. Eemil Sukarin mielestä kaunein sana on kiitos.

Eemil Isotalon mielestä kaunein sana on äiti.

– Tai isä, hän henkäisee heti perään.

Joakim naurattaa luokkaa sanomalla, että täti-sana on kaikkein kaunein.

– Eipäs kuin eno, Vilho vitsailee.

Lapsilla on myös toiveita, miten itsenäisyyspäivää voisi viettää:

– Syötäisiin kakkua, Emmali toivoo.

– Saisi juoda sokerilimsaa, Eemil Sukari jatkaa.

Aino Aulin miettii hiljaa itsekseen, mitä itsenäisyyspäivään voisi kuulua.

Ainakin voisi sytyttää kynttilän ikkunalle ja nostaa lipun salkoon. Sisäministeriön mukaan itsenäisyyspäivä 6.12. on virallinen liputuspäivä. Itsenäisyyspäivänä liputetaan kello 8–20.