Laitilan valtuusto hyväksyi ensi vuoden budjetin esitetyssä muodossa – Päätös syntyi kolmen äänestyksen jälkeen

0
Ennen varsinaisen valtuustokouksen alkua hiljattain 60-vuotissyntymäpäiviään viettäneet valtuutetut Matti Viljanen ja Jarkko Männistö saivat onnittelupuheen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Alkiolta sekä kukkaonnittelut hallituksen puheenjohtaja Pekka Kuusistolta ja kaupunginjohtaja Lauri Kattelukselta.

Laitilan kaupunginvaltuusto sinetöi kaupungin ensi vuoden talousarvion kokouksessaan maanantaina. Kaupunginhallituksen talousarvioesitys hyväksyttiin valtuustossa lopulta sellaisenaan, vaikka siihen muutosesityksiä tehtiinkin.

Talousarviossa tehdään arvio muun muassa kaupungin tuloista ja menoista sekä vahvistetaan kaupungin hallintokunnille määrärahat, joilla on määrä tuottaa palveluja kuntalaisille.

Talousarvion mukaan vuonna 2022 Laitilan kaupungin tilikauden alijäämä on 61 000 euroa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Kuusisto (kesk) on budjettiin ja sen hyvin maltilliseen alijäämään tyytyväinen.

– Talousarvion voisi sanoa olevan toimintaa turvaavaa ja tulokseltaan se on lähellä tasapainotilannetta. En muista luottamushenkilöuraltani, että talousarvio olisi koskaan aiemmin ollut näin lähellä nollatulosta.

Kuusisto nosti esiin, että talousarvioon ja etenkin tuleviin suunnitelmavuosiin 2023–2024 liittyy kuitenkin paljon epävarmuustekijöitä. Sellaisia ovat muun muassa koronapandemian suorat ja välilliset kustannukset sekä sote-uudistuksen vaikutukset.

– Vuosien 2023–2023 taloussuunnitelma on enemmän tai vähemmän parhaalla veikkauksella tehty ja tulevaisuus voi olla toisen näköinen kuin olemme nyt ennakoineet. Onneksi meillä on taseessa kertynyttä ylijäämää, joka kestää alijäämääkin.

“Onneksi meillä on taseessa kertynyttä ylijäämää.” -Pekka Kuusisto

Laitila on tosiaan onnistunut ylijäämävuosinaan kerryttämään taseeseen muhkean viiden miljoonan euron puskurin, jolla mahdollisia alijäämätuloksia voidaan tulevaisuudessa kattaa.

BUDJETIN valtuustokäsittelyssä kokoomuksen Virve Aho esitti, että talousarvioon lisätään reilun 100 000 euron suuruinen määräraha kolmen lisätyöntekijän palkkaamiseksi varhaiskasvatukseen. Lisää henkilökuntaa tarvitaan, koska Laitilassa on jälleen noussut ongelmaksi päivähoitopaikkojen niukkuus.

Aho myös esitti, että Laitilaan perustetaan hoitopaikkapulan vuoksi ryhmäperhepäivähoitoryhmä, jolla pystyttäisiin turvaamaan ainakin 12 lapsen päivähoito.

Sivistystoimenjohtaja Susanne Laaksonen kertoi valtuutetuille, että Laitilassa kartoitetaan parhaillaan, miten paljon uusia päivähoitopaikkoja ensi vuonna mahdollisesti tarvittaisiin. Mikäli rahaa toiminnan kasvattamiseen ei ole budjettiin varattu, se myönnetään valtuustossa erikseen lisämäärärahana.

– Vielä emme tarkalleen tiedä, miten paljon päivähoitohakemuksia kaikkiaan tulee. Mieluusti tulisimme yhdellä määrärahaesityksellä, kun asia tiedetään, Laaksonen sanoi.

Ahon muutosesitys sai valtuustossa kannatusta, joten siitä äänestettiin. Ahon esitys kuitenkin kaatui äänin 22–8, joten määrärahaa työntekijöiden palkkaamiseksi päivähoitoon ei lisätty budjettiin.

KAKSI muuta muutosesitystä kohdistui talousarvioon sisältyvään investointiosaan.

Laitilan puolesta valtuustoryhmän valtuutettu Henri Aitakari esitti, että investointilistalta poistetaan pesäpallokatsomon rakentaminen. Siihen on tehty 260 000 euron määrärahavaraus vuosille 2022–2023.

“Ei Laitilan kokoisella kaupungilla ole varaa tällaisiin hankkeisiin.” -Henri Aitakari

Aitakari sanoi, ettei vastusta katsomon rakentamista sinällään, mutta valtuutettuna katsoo, ettei hankkeen rahoitusvastuu voi kuulua kaupungille.

– Ei Laitilan kokoisella kaupungilla ole varaa tällaisiin hankkeisiin ja kun tästä ei ole mitään suunnitelmia tuotu nähtäville, niin ehdotan määrärahan poistamista.

Aitakarin esitystä kannattanut Janne Kuusisto (Laitilan puolesta) oli ynnäillyt liikuntapaikkahankkeiden määrää.

– Liikunnalle ja urheilulle on osoitettu talousarviossa valtavia summia, hän kummasteli epäsuhtaa.

MYÖS Virve Aho (kok) esitti katsomon poistamista investointiohjelmasta. Hän sanoi pesäpallokatsomon olevan tarpeellinen hanke, mutta piti ongelmallisena, ettei valtuustolle ole esitelty siitä minkäänlaisia suunnitelmia.

Kaupunginjohtaja Lauri Kattelus puolestaan huomautti, ettei talousarviokirjaan kirjatun investointimäärärahan hyväksyminen tarkoita sitä, etteikö hanke enää tulisi erikseen päätettäväksi.

Valtuusto päätti äänin 25–5 jättää pesäpallokatsomon rakentamiseksi tehdyn 260 000 euron määrärahavarauksen talousarvioon.

AITAKARI esitti lisäksi, että investoinneista poistetaan 10 000 euron määrärahavaraus sähköisen lähetysjärjestelmän hankkimiseksi.

– Ei tämä summa kokonaisuus huomioiden ole iso, mutta tässä on kyse juoksijoiden matkaan lähettämisestä ja minusta sen kyllä tulisi tapahtua halvemmalla.

Myös tästä määrärahavarauksesta äänestettiin ja valtuusto päätti äänin 26–4, että se jää budjettikirjaan.

Laitilan talousarvio 2022:

  • Tilikauden alijäämä:61 000 euroa
  • Verotulot: 32,4 miljoonaa euroa
  • Valtionosuudet: 25,4 miljoonaa euroa
  • Investointimenot: 5,9 miljoonaa euroa
  • Lainakanta:32,7 miljoonaa euroa
  • Asukaskohtainen lainamäärä:3 880 euroa
  • Taseen kumulatiivinen ylijäämä:noin 5 miljoonaa euroa

Hallituksen puheenjohtaja ärtyi budjettikeskustelutavasta

Kaupunginvaltuuston kokouksessa kuultiin kipakkaa sananvaihtoa siitä, miten valtuustossa talousarviota on sopiva käsitellä.

Laitilassa budjettikeskustelussa on tavattu kysellä viranhaltijoilta melko yksityiskohtaistakin lisätietoa esimerkiksi yksittäisistä investointikohteista tai asioista. Viime vuonna valtuutetut halusivat lisätietoa muun muassa Kappelimäen koulussa sijaitsevan puutyöluokan lattian kunnosta sekä koirapuistosta. Vuonna 2019 viranhaltijoilta taas kyseltiin vaikkapa siitä, miten kaupungin omistamien mutta myyntilistalle päätyneiden kiinteistöjen myyntisuunnitelmat ovat edenneet.

Valtuutettujen esittämät kysymykset lisätiedon saamiseksi ovat siis kuuluneet laitilalaiseen budjettikeskustelukulttuuriin.

Kun valtuutetut Henri Aitakari (Laitilan puolesta) ja Virve Aho (kok) esittivät maanantaisessa kokouksessa yhteensä kolme kysymystä siitä, mitä erilaiset investointiehdotukset pitävät sisällään, he saivat kärkkäät moitteet kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Kuusistolta (kesk).

– Valtuuston kokous on kokous, ei mikään kyselytunti. Tätä varten on pidetty iltakoulu, missä kysymyksiä saa tehdä. Täällä [valtuuston kokouksessa] tehdään päätöksiä, Kuusisto sanoi ärtyneenä.

Hallituksen puheenjohtajan moitteet ärsyttivät muun muassa valtuutettu Seppo Rinnettä (Pro Vakka-Suomi):

– Tässähän viedään valtuustolta puheoikeus. On demokratian irvikuva, jos valtuustossa ei saa asioista kysyä.

Myös Virve Aho (kok) kummasteli, että yhtäkkiä valtuuston budjettikeskustelutapaa Laitilassa on haluttu muuttaa.

– Ennen kokousta kerrottiin, miten budjettia tullaan nyt käsittelemään ja se kyllä poikkeaa aiemmasta tavasta. Minustakin tämä budjettivaltuusto on se hetki, kun asioista tulee saada keskustella.

 

Ryhmien puheenvuoroissa esiin nousivat niin huolen- kuin kiitoksenaiheetkin

Laitilan kaupunginvaltuuston talousarviokäsittelyn aikana kuultiin myös valtuustoryhmien pitämät ryhmäpuheenvuorot.

KESKUSTA luonnehti ensi vuoden talousarviota tasapainoiseksi ja hyvin valmistelluksi. Valta-asemassa oleva ryhmä saakin budjettiin oman kädenjälkensä hyvin näkyvin.

Ryhmä nosti esiin, että tulevaisuudessa Laitilan palvelurakenteelle haasteita ovat väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku.

Keskustan Tuomas Vuorio korosti lasten ja nuorten tukemisen sekä varhaisen puuttumisen tärkeyttä. Kiitosta saivat muun muassa kaupungin hiljattain aloittama avoin päiväkotitoiminta, nuorisotyöhön tehdyt panostukset sekä talousarviossa ensi vuodelle ajoitettu skeittipuiston rakentamissuunnitelma.

KOKOOMUKSEN ryhmäpuheenvuorossa Virve Aho muistutti, että Laitilalla on haasteita onnistua tavoitteessaan kestävästä ja tasapainoisesta taloudesta.

– Käytännössä elämme kädestä suuhun.

Kokoomuksen mielestä vastuullisten ympäristötekojen pitäisi näkyä budjetissa enemmän ja esimerkiksi varhaiskasvatuspalvelujen kehittämiseen tulisi lisätä paukkuja. Se korosti myös kaupungin henkilöstön hyvinvoinnin tukemisten tärkeyttä.

Kiitosta kokoomus antoi muun muassa terveyskeskuksen toiminnalle sekä avoimen päiväkotitoiminnan aloittamiselle.

SDP:N ryhmä antoi budjettiehdotukselle kiitokset.

– Talousarvio on tasapainossa ja silti se antaa mahdollisuudet kehittää toimintaa, Pertti Pokki luonnehti.

Sosialidemokraattien ryhmä muistutti, että Laitilan velkataakan kasvu johtuu investoinneista.

– Laitilan velkataso on myös kuntien keskitason alapuolella, mikä on hyvä asia.

Toisaalta taloudessa on huolenaiheitakin, kuten vuosikatteen pienuus poistoihin nähden. Ryhmä kiittelikin sitä, että kaupungilla on taseeseen kertynyttä puskurirahaa.

SDP loi puheenvuorossaan myös koronakurimuksen keskelle toivoa: ”Kyllä me tämä virus voitetaan!”

PRO VAKKA-SUOMEN valtuustoryhmän Seppo Rinne sanoi olevansa budjettiin pahoin pettynyt.

Erityisesti hän korosti, ettei Laitilassa ole riittävästi teollisuustontteja eikä siten yrityksillä ole edes mahdollisuuksia tulla Laitilaan, vaikka kaupunki kiinnostaisikin.

Lisäksi Rinne penäsi suunnitelmia, joilla Laitilaan saataisiin muuttamaan ne muualla asuvat, mutta kaupungissa työssä käyvät.

– Meillä käy töissä 1 400 muualla asuvaa ihmistä ja hehän vievät palkkarahat kotipaikkakunnilleen, Rinne sanoi ja ihmetteli, miten lähes kaikki Laitilan korkeimmat viranhaltijat kuuluvat myös tähän joukkoon.

 

Laitilassa valtuuston talousarviokäsittelyssä kaikilla valtuustoryhmillä on mahdollisuus pitää ryhmäpuheenvuoro. Pidemmän puheen sijaan moni ryhmä vain toteaa lyhyesti olevansa valmis hyväksymään talousarvioehdotuksen. Ryhmäpuheenvuorot pidetään ryhmien kokojärjestyksessä ja mikäli useammalla ryhmällä on sama määrä valtuutettuja, noudatetaan tällöin aakkosjärjestystä.