Haamut jaloittelivat hautausmaalla – Kirkkoherra Laitinen kokoaa tarinoita seurakunnista

0
Petri Laitinen toivoo, että ihmiset soittavat ja kertovat muistojaan tai lähettävät tarinoita sähköpostilla tammi-helmikuun aikana. Kirja lähtee kustantajalle vielä tänä keväänä.

Laitilassa kerrotaan yhtä legendaarista tarinaa, joka liittyy haudankaivaja Frans Veraseen.

Verasella oli eriskummallinen tapa kaivaa hautoja usein yöaikaan. Kerran pojat päättivät säikäyttää haudankaivajan. Pojat vetivät lakanat päälleen ja menivät kummittelemaan hautausmaalle. Veranen ei reagoinut haamuihin mitenkään, vaan jatkoi haudan kaivamista keskeytyksettä.

– Veranen oli lujapintainen mies, ei häntä niin vain säikytelty. Mutta kun kummitukset olivat lähdössä pois hautausmaalta, Veranen huusi perään, että jaloittelemaan saa tulla, kunhan ei poistu portista, Laitilan seurakunnan kirkkoherra Petri Laitinen kertoo nauraen.

Pojat taisivat säikähtää Verasta enemmän kuin Veranen kummituksia.

Verasesta Laitinen on kuullut monia muitakin hauskoja tarinoita.

– Laitilan seurakunnassa on ollut muitakin persoonallisia työntekijöitä. Ylipäätään kirkoissa ja seurakunnissa on työskennellyt kiinnostavia henkilöitä ja ollut monenmoisia sattumuksia.

Kirkkoherra alkoi kesällä miettiä, että voisihan näitä ihmisten muistoja ja tarinoita taltioidakin. Elokuussa hän alkoio työstää kirjaa, jonka työnimenä on Pilkettä kirkon kulmassa – Sattumuksia ja kulttuuriperintöä. Laitinen on koonnut teokseen noin 300 tarinaa, jotka liittyvät jotenkin seurakuntien toimintaan. Vanhimmat tarinat ovat 1900-luvun alkupuolelta. Enin osa kertomuksista on 1940-luvulta alkaen, joukossa myös aivan tuoreita.

– Seurakuntatyössä on painotettu, miten työntekijöiden pitää olla esikuvallisia. Kirja tuo esiin papeista ja seurakunnan työntekijöistä inhimillisen puolen. Uskon, että tällaiset tarinat tuovat samaistettavuutta. Yhteisöllisyys vahvistuu, kun seurakunnassa jaetaan surut ja ilot.

Laitinen kokoaa toivoo teokseen vielä lisää tarinoita. Hän rohkaisee ihmisiä soittamaan ja kertomaan muistojaan tai lähettämään kertomuksia sähköpostilla. Teos ei keskity vain Laitilaan, vaan tarinoita on myös muista seurakunnista, aina Pohjanmaalta asti.

Tarinoitten keruu keskittyy tammi-helmikuulle ja sen jälkeen Laitinen työstää teoksen valmiiksi. Kirja lähtee sitten kustantajalle.

– Kaikenlaiset tarinat ovat tervetulleita. Kirjassa on eri osioita, kuten esimerkiksi häähumua, ristiäiset, suntio vauhdissa ja kanttorin kelkassa. Kokonaan oman lukunsa saavat maahanmuuttajat, romaanit ja turkulaiset, Laitinen kertoo.

Miksi turkulaiset niputetaan tähän ryhmään? Tähän kysymykseen Laitinen vastaa nauramalla ja korostaa, että kirjan tarinat perustuvat tilannekomiikkaan.

Kirkkoherra Laitisella on tekeillä muitakin projekteja. Viis papeista -bändi työstää jälleen uutta levyä. Lisäksi Laitinen on väitöskirjan jälkeisissä opinnoissaan opiskellut ja tutkinut ihmisten persoonallisuuspiirteitä.

Asia on alkanut kiehtoa häntä niin paljon, että hän aikoo julkaista videoluentosarjan teemasta ja myöhemmin myös tietokirjan, joka käsittelee persoonallisuutta pintaa syvemmältä, muun muassa seurakuntien työntekijöiden persoonallisuusprofiileja.

Petri Laitinen kokee elämänsä olevan tasapainossa, kun tekee monenlaista.

– Tein viime vuonna elämäntaparemontin ja se on tuonut uutta virtaa. Yöunetkin lyhenivät kuuteen tuntiin.