Nykyinen järjestelmä toimii hyvin – Vakka-Suomen aluevaaliehdokkaat pohtivat ratkaisuja pelastusalan työvoimapulaan ja sopimuspalokuntien roolia tulevaisuudessa

0
Laitilan paloasema on niin sanottu puolivakinainen asema, jossa on vakinaista pelastushenkilökuntaa arkisin kello 8-16 välisenä aikana.

Kun puhutaan sote-uudistuksesta, voi helposti unohtua, että myös pelastustoimen järjestäminen kuuluu vaaleissa valittavien aluevaltuustojen vastuulle. Laitilan Sanomien ja Uudenkaupungin Sanomien aluevaaliehdokkaille suunnatussa kyselyssä ehdokkailta kysyttiin pelastusalan työvoimapulasta ja siitä, millaisena ehdokkaat näkevät sopimuspalokuntien roolin tulevaisuudessa.

– Uskon, että pelastusalan toiminta säilyy varsin samanlaisena ja vpk:lla on jatkossakin keskeinen rooli. Ala kehittyy ja riittävät toimintaedellytykset on turvattava tärkeänä osana palvelukokonaisuutta, uusikaupunkilainen Janne Sjölund (sd.) katsoo.

Laitilalaisen Ville Varjon (rkp.) mukaan nykyinen aluepelastusjärjestelmä on osoittautunut hyväksi. Varjon mukaan sopimuspalokunnat tarjoavat peruspelastustehtäviin merkittävän lisäresurssin ammattipalokunnan rinnalla.

– Aluepelastuslaitosjärjestelmä varmistaa sen, että vapaapalokunnille saadaan hyvä kalusto, koulutusta ja asianmukaiset tilat, kuten muun muassa Askaisiin ja Kakskertaan on viime vuosina saatu. Myös palosuojelurahastolla on merkittävä rooli kaluston ja tilojen hankinnassa, Varjo lisää.

Uusikaupunkilainen Raimo Löfstedt (kok.) katsoo, ettei pelastustoimi saa jäädä hyvinvointialueella sote-asioiden varjoon vaan sen määrärahat on eriytettävä.

– Koulutuspaikkoja alalla pitäisi lisätä, jotta riittävä määrä ammattilaisia olisi saatavilla. Näen vpk:n roolin jatkossakin erittäin merkittävänä. Sopimuspalokunnat tekevät arvokasta vapaaehtoistyötä täydentämällä ja tukemalla pelastustoimea. Sopimuspalokuntien toiminta on turvattava taloudellisesti, jotta koulutettuja vapaaehtoispelastajia ja kalustoa on jatkossakin pienemmissä kunnissa, sekä kehystaajamissa ja näin apu on ihmisen lähellä, Löfstedt lisää.

Laitilalaisen Jukka Alkion (kesk.) mukaan alan palvelujen pitää jatkossakin perustua paikallisille ja seudullisille toimintayksiköille riskiarviointien mukaisesti.

– Laitila ja Uusikaupunki muodostavat korvaamattomien vpk-yksiköiden ohella vakinaisen palokunnan seudullisen verkoston. Sille ei saa tulla uhkaa muualta maakunnasta. Työvoimapulaan tarvitaan alan koulutuksen lisäämistä, Alkio huomauttaa.

Myös taivassalolainen Susanna Merisen (vas.) mukaan aluepelastuslaitoksen toiminnan taso on säilytettävä vähintään nykyisellä tasolla.

Muutama ehdokas nosti esiin koulutuspaikkojen lisäämisen sekä pelastajien työhyvinvoinnin merkityksen.

– Alan vaatimustaso nousee kokoajan ja yhä suuremmalla määrällä nykyisistä työntekijöistä on haasteita selvitä näistä vaatimuksista. Työ on rankkaa ja erittäin suurta fyysistä kuntoa vaativaa. Tarvitaan toimia, joilla jaksamista pystytään tukemaan nykyistä paremmin. On luotava keinoja, joissa osatyökykyisten osaamista pystytään hyödyntämään pelastustoimen muissa tärkeissä tehtävissä. Työtä voitaisiin myös keventää joko osittain tai kokonaan, jotta olemassa olevaa osaamista voitaisiin hyödyntää sekä työntekijää että pelastustoimea hyödyntävällä tavalla, laitilalainen Virve Aho (kok.) huomauttaa.

Useampi ehdokas – kuten uusikaupunkilainen Kimmo Toivainen (vas.) – olisi valmis etsimään työvoimapulaan ratkaisua palkkauksen tarkistamisesta. Myös pyhärantalainen Heljä Isotalo (liike) pohtii, onko palkkaus syynä alaa uhkaavaan työvoimapulaan.

Laitilalainen Henri Aitakari (sit.) on samoilla linjoilla.

– Useimmiten, kun jollakin alalla kärsitään työvoimapulasta, syynä ovat palkkaus ja työehdot. Tunnen pelastusalaa huonosti, mutta en usko sen poikkeavan merkittävästi tässä suhteessa muusta yhteiskunnasta, Aitakari huomauttaa.

Fakta: Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos

  • Varsinais-Suomen pelastusjohtaja on Jari Sainio.
  • Uudessakaupungissa sijaitsee Vakka-Suomen alueen ainoa ympäri vuorokauden toiminnassa oleva pelastuslaitos.
  • Laitilan paloasema on niin sanottu päiväpaloasema eli siellä on vakinaista pelastushenkilökuntaa kello 8–16 välisenä aikana. Iltaisin ja viikonloppuisin Laitilassa päivystää sopimuspalokunta.
  • Vakka-Suomessa on laaja sopimuspalokuntien verkosto.
  • Tällä hetkellä pelastustoimen ylintä päätäntävaltaa käyttää aluepelastuslautakunta, jossa on 15 jäsentä.

Sopimuspalokunnissa tehdään tärkeää nuorisotyötä

Vakka-Suomen aluevaaliehdokkaat olivat lähes yksimielisiä siitä, että sopimuspalokuntien rooli on tärkeä.

– Vapaapalokunnilla tulee olla tulevaisuudessakin roolinsa ikäänkuin ”kasvattajaseurajana” ja saada nuoret innostumaan pelastusalasta. Pelastustoimelle tulee varata riittävästi rahaa ja resursseja ja työoloihin sekä työn kiinnostavuuteen tulee satsata entisestään, uusikaupunkilainen Laura Kontu (kok.) kertoo.

Erityisesti Vakka-Suomen pienemmissä kunnissa kuten Vehmaalla, Taivassalossa, Kustavissa ja Pyhärannassa sopimuspalokunnat nähtiin hyvin tärkeänä.

– Vpk:n toiminta olisi turvattava jokaisessa kunnassa. Tämä on palvelu, joka lisää asukkaiden turvallisuutta huomattavasti. On mahdotonta olettaa, että pelastustoimi tulisi toimimaan yhtä tehokkaasti kuin nyt, mikäli vpk:n toiminta siirretään tai lakkautetaan, vehmaalainen Anna Kaskinen (kesk.) huomauttaa.

– Vpk:n rooli on erittäin tärkeä ja tulevaisuudessa varmasti vielä korostuu, kustavilainen Antti Ääritalo (kok.) vastaa.

Uusikaupunkilaisen Veli-Matti Virtasen (kesk.) mukaan pelastusasemaverkkoa ei saa supistaa.

– Vapaapalokuntien rooli lisääntyy ja toimintaa pitää kehittää. On turvattava uusien harrastajien liittyminen matalalla kynnyksellä. Vpk:n naisosastot hoitavat muonitukset pitkäkestoisilla tehtävillä jo nyt. Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos on käynnistänyt projektin vpk-toiminnan kehittämiseksi maakunnassamme, Virtanen huomauttaa.

Yhteistyö ammattipalokunnan ja sopimuspalokuntien välillä tulee Mika Toivosen (ps.) mukaan olla saumatonta.

– Mielestäni pelastusalan asiantuntijoiden näkökantoja pitäisi hyödyntää kaikessa päätöksenteossa aluevaltuustossa, Toivonen lisää.