Sote-palvelujen pelätään karkaavan Vakka-Suomesta

0
Kuva: Solina Saarikoski

Vakka-Suomessa elää vahva pelko, että käynnissä oleva valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus vie sote-palvelut kauemmas omalta seutukunnalta. Huoli käy ilmi kaikille vakkasuomalaisehdokkaille suunnatusta kyselystä, jonka Laitilan Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat toteuttivat yhdessä joulukuun lopussa.

Vakka-Suomesta aluevaltuustoon pyrkivistä ehdokkaista yli 70 prosenttia vastasi kysymykseen ”Pelkäätkö, että sote-uudistus vie sote-palvelut kauemmas Vakka-Suomesta?”. Heistä suurin osa, lähes 60 prosenttia, vastaa kysymykseen kyllä. Reilu kolmannes on kysymyksen suhteen toiveikkaampi, eikä pelkää palvelujen valumista kauemmas seutukunnasta.

VAKKA-SUOMEN kuudesta kunnasta – Kustavista, Laitilasta, Pyhärannasta, Taivassalosta, Uudestakaupungista ja Vehmaalta – on aluevaaleissa ehdolle asettunut 50 ehdokasta.

Eniten ehdokkaita, 18, on Uudestakaupungista. Laitilalaisehdokkaita on lähes yhtä paljon, 15. Vakka-Suomen pienemmissä kunnissa on yhteensä 17 ehdokasta: Kustavista, Pyhärannasta ja Taivassalosta on kustakin 4 ehdokasta, Vehmaalta puolestaan 5.

”Pelkäätkö, että sote-uudistus vie sote-palvelut kauemmas Vakka-Suomesta?”

SUOMEEN syntyy käynnissä olevassa sote-uudistuksessa 21 hyvinvointialuetta, jotka ottavat kuntien harteilta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun vuoden 2023 alusta. Poikkeuksen muodostaa Helsingin kaupunki, jolle jää vastuu – tai oikeus – järjestää alueellaan palvelut, jotka muualla maassa siirtyvät hyvinvointialueiden kontolle.

Vakka-Suomi tulee kuulumaan Varsinais-Suomen hyvinvointialueeseen. Varsinais-Suomen aluevaltuustoon valitaan tammikuussa järjestettävissä vaaleissa 79 valtuutettua, jotka edustavat kaikkia hyvinvointialueen kuntia.

PIENET kunnat ja kaupungit ovat esittäneet sote-uudistukseen liittyvän huolensa siitä, että palvelut tultaisiin keskittämään isompiin asutuskeskuksiin. Tämä pelko elää Vakka-Suomessakin.

Selkeästi luottavaisimpia ovat seutukunnan suurimman kunnan eli Uudenkaupungin ehdokkaat: heistä selkeä enemmistö, yli 60 prosenttia, ei pelkää sote-palvelujen valumista seutukunnalta kauemmas. Se kertonee osaltaan siitä, miten vahva rooli Uudellakaupungilla on Vakka-Suomessa.

”Laitilalaisehdokkaista yli 66 prosenttia pelkää sote-palvelujen karkaavan kauemmas  Vakka-Suomesta.”

Esimerkiksi laitilalaisista ehdokkaista yhtä luottavaisia on vain hieman yli 30 prosenttia, kun valtaosa, yli 66 prosenttia, pelkää sote-palvelujen karkaamista pidemmän matkan päähän Vakka-Suomesta.

Vakkasuomalaisehdokkaista suurin huoli palvelujen siirtymisestä kauemmas on Pyhärannan ja Vehmaan ehdokkailla. Toisaalta on huomioitava, kun pienissä kunnissa on ehdokkaita vähän, niin yksittäisen ehdokkaan vastaus painaa vaakakupissa paljon.

VAKKA-SUOMEN aluevaaliehdokkailta kysyttiin myös, miten pitkä matka heidän mielestään saisi olla perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolle. Vastanneista 75 prosenttia on sitä mieltä, että matka ei saisi olla yli 20 kilometriä. Lähes kolmannes katsoo, että matka saisi olla enintään 10 kilometriä.

Kysymykseen vastasi 36 ehdokasta.

”Yli 80 prosenttia vastanneista katsoo, että perusterveydenhuollon lääkärille ei saisi olla yli 20 kilometrin matkaa.”

Uusikaupunkilaisehdokkaista yli puolet vastaa, että lääkärin vastaanotolle saisi olla matkaa enintään 20 kilometriä. Neljännes pitää kuitenkin vielä 30 kilometrin matkaakin kohtuullisena.

LAITILASSA ovat ehdottomampia: peräti yli 80 prosenttia vastanneista katsoo, että perusterveydenhuollon lääkärille ei saisi olla yli 20 kilometrin matkaa ja yli 40 prosenttia pitää rajana peräti 10 kilometrin enimmäismatkaa.

Eroa saattaa selittää se, että muut Vakka-Suomen kunnat kuuluvat Uudenkaupungin vetämään U-sotealueeseen, kun taas Laitila järjestää tällä hetkellä terveyspalvelut itse.

Mutta eivät pitkille lääkärimatkoille lämpene Vakka-Suomen pienempien kuntienkaan ehdokkaat. Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Vehmaan aluevaaliehdokkaista hieman alle 60 prosenttia on sitä mieltä, että matkaa perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolle saisi kertyä enintään 20 kilometriä ja neljännes katsoo, että matka saisi olla vain puolet tästä eli enintään 10 kilometriä.

 

Laitilalle iso kysymys on terveyskeskuksen kohtalo

Vakka-Suomen aluevaaliehdokkailta kysyttiin myös näkemystä Laitilan terveyskeskuksen tulevaisuudesta sote-uudistuksen toteuduttua. Oman näkemyksensä avasi 35 ehdokasta.

Laitila on ainoa Vakka-Suomen kunta, joka järjestää omat terveyspalvelunsa, muut kunnat kuuluvat Uudenkaupungin vetämään U-sotealueeseen.

Ehdokkaista suurin osa katsoo, että Laitilan terveyskeskuksen tulevaisuus näyttää turvatulta. Esimerkiksi uusikaupunkilainen Veli-Matti Virtanen (kesk.) uskoo välimatkojenkin painavan vaakakupissa:

– Laitilan itäreunoilta tulee kohtuuton matka Uuteenkaupungiin, joten näen Laitilan terveyskeskuksen tarpeelliseksi. Pyhärannasta ja Kalannista on sopiva matka myös Laitilaan.

Toisaalta osa näkee Laitilan terveyskeskuksen tulevaisuuden epävarmana.

– Uhkakuvia on näköpiirissä, vastasi kustavilainen Antti Ääritalo (kok.).

Joissakin vastauksissa kannatettiin keskittämistä:

– Mielestäni voisi olla järkevämpää miettiä keskitettyjä [ratkaisuja] terveyskeskuspalveluihin tai laajennettua U-Sote-mallia, linjasi uusikaupunkilainen Laura Kontu (kok.).

”Laitilassa on erinomainen terveyskeskus ja uskon että sillä on paikkansa myös hyvinvointialueella.” -ehdokas Riikka Saarela

LAITILASSA on yhteensä 15 aluevaaliehdokasta ja heistä 12 vastasi kysymykseen kaupungin terveyskeskuksen tulevaisuudesta. Heistä suurin osa uskoo, että Laitilassa on sote-uudistuksen jälkeenkin terveyskeskus ja linjasi vastauksensa samanhenkisesti kuin Ilmari Vuorela (kesk.):

– Näen Laitilan terveyskeskuksen osana hyvinvointialueen palveluverkkoa.

Joissakin vastauksissa ounasteltiin muutoksia palvelutarjontaan:

– Palveluita tullaan todennäköisesti joiltakin osin supistamaan, mutta samalla otetaan käyttöön muita palveluita, kuten digipalveluita, joilla voidaan myös kehittää palveluiden saatavuutta, vastasi Virve Aho (kok.).

– Laitilassa on erinomainen ja toimiva terveyskeskus ja uskon että sillä on paikkansa myös hyvinvointialueella. Esimerkiksi etävastaanotoilla palvelutarjontaa voidaan laajentaa ja vähentää käyntejä erikoissairaanhoitoon, linjasi puolestaan Riikka Saarela (kesk.).

MYÖS yhteistyö esimerkiksi U-soten kanssa nousi esiin. Muutospaineen tunnisti moni vastaajista, joskin loppupäätelmät vaihtelivat:

– Alkuvuosien jälkeen näissä tullee tapahtumaan muutoksia. Nähtäväksi jää, kehittyvätkö paremmaksi vai häikäisevätkö, vastasi Tanja Raisto-Elo (kesk.)

– Näen, että aluksi toiminta jatkuu entisen kaltaisena ja myöhemmin koko alueen palveluita aletaan suunnitella ja järjestää kokonaisuutena, kuului puolestaan Marja-Liisa Mutkan (vihr.) vastaus.

Tilanteen epävarmuus ja huoli terveyskeskuksen kohtalosta nousivat nekin laitilalaisehdokkaiden vastauksissa esiin:

– Terveyskeskuksen säilyminen on varmasti vaakalaudalla, koska maakuntajohtaja Häkämieskin sanoi, etteivät terveyspalvelut tule säilymään kaikissa kunnissa. Yhteistyö Uudenkaupungin kanssa olisi ollut enemmän kuin suotavaa. En silti usko, että Laitilan terveyskeskus lopetetaan ensimmäisten joukossa, mutta missään nimessä ei pidä tuudittautua siihen, että hyvinvointialue haluaisi pitää sitä toiminnassa silloin, kun alkaa armoton säästöjen etsiminen, pohdiskeli Henri Aitakari (lp.).

– Uskon että Laitilan kokoisella paikkakunnalla on terveyskeskus tulevaisuudessakin. Toki se vaatii myös tulevalta hyvinvointialueelta tahtoa panostaa koko maakuntaan. Mikäli keskittävät voimat saavat yliotteen myös toisenlainen lopputulos on mahdollinen, vastasi puolestaan Pekka Kuusisto (kesk.).